Suomalaiset joukot pääsivät tositoimiin Norjan vuonoilla
Suomi näytti osaamisensa Norjan isännöimässä Cold Response 22 -harjoituksessa Nato-maille ja Ruotsille.
Naton tämän vuoden suurin harjoitus järjestettiin Norjan pohjois-, keski- ja eteläosissa. Harjoitus alkoi 14. maaliskuuta ja oli kestoltaan noin kahden viikon mittainen. Suurharjoituksessa oli mukana yhteensä noin 30 000 sotilasta eri Nato-maista sekä Suomesta ja Ruotsista.
Puolustusvoimien vahvuus harjoituksessa oli noin 680 henkilöä, joista 470 oli varusmiehiä ja 30 reserviläisiä. Pääosa joukoista koostui Maavoimien valmiusyksiköistä, joilla on kyky toimia vaativissa taistelutehtävissä.
Vaikea taistelumaasto ja vaihtelevat sääolosuhteet loivat haastavan harjoitteluympäristön. Osana harjoitukseen valmistautumista, varusmiehille koulutettiin muun muassa jäistä pelastamista, sekä heille pidettiin lumivyöryoppitunteja
Tyytyväinen komentaja
Harjoituksessa vierailleen puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan harjoituksen tavoitteena oli kehittää Suomen, Ruotsin ja Norjan maavoimien kykyä toimia yhdessä. Ruotsalaisen prikaatin kanssa tehty yhteistyö mahdollistaa FISE-yhteisoperaatiokyvyn kehittämisen.
– Cold Response antoi Suomelle erinomaiset mahdollisuudet harjoitella vaativissa olosuhteissa kansainvälistä yhteistoimintaa. Tunnistimme myös kehittämiskohteita, jotta kykymme operoida yhdessä olisi entistä parempi, Kivinen selventää.
Kivinen painottaa, että murroksessa oleva turvallisuusympäristömme kehitys edellyttää tiiviimpää puolustusyhteistyötä ja yhteiset harjoitukset ovat keskeinen osa tätä.
Harjoitusjoukon kanssa käytyjen keskustelujen ja yleisnäkemän perusteella Kivisen mukaan harjoitustavoitteet saavutettiin.
– Harjoitus toi esiin suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän ja koulutusjärjestelmän korkean tason. Hyvä asenne ja tahto näkyy hyvinä suorituksina, Kivinen kommentoi.
Valmiusbändi kokoontui ensimmäistä kertaa
Jääkäriprikaatin ensimmäiseen jääkärikomppaniaan kuuluva alikersantti Aaron Hookana kertoo harjoituksen olleen ainutkertainen ja todenmukainen.
– Näitä harjoituksia ei järjestetä kovinkaan usein, joten koko harjoituksen ajan nautin hommasta ja koitin imeä oppia niin paljon kuin sitä annettiin. On ymmärrettävä, että näin laajamittaisessa harjoituksessa ei välttämättä yksittäiselle taistelijalle älyttömiä hommia tule, kertoo Hookana.
Vapaasti kehittyvät tilanteet toivat Hookanan mukaan oman jännityksensä. Ei ikinä tiennyt, että mitä tapahtuu seuraavaksi ja mitä huomenna tehdään. Kaikki riippui vihollisen liikkeistä.
– Pääsääntöisesti tehtiin viivytystaistelua eli valmisteltiin taistelutasanteita. Tuli tehtyä erinäisiä sinkorännejä, miinoitteita ja irtaantumisreittejä sekä laadittua oma taistelusuunnitelma, selostaa Hookana.
Hookana on osa Jääkäriprikaatin valmiusyksikköä, joka teki yhteistyötä sekä suomalaisjoukkojen, että muiden maiden joukkojen kanssa.
– Oltiin tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Lisäksi meillä ei ole aiemmin tämän valmiuskauden aikana ollut vielä koko valmiusyksikkö bändinä kasassa. Nyt oli ensimmäinen kerta kun Kainuun, Rovaniemen ja Sodankylän joukot olivat kaikki yhdessä rokkaamassa, iloitsee Hookana.
