Bundeswehrille lisää rahaa ja sotilaita
Saksan asevoimat kasvavat niin miehistöltään kuin myös rahallisesti. Seuraavien vuosien aikana edessä on kunnianhimoisia suunnitelmia.
Saksan asevoimilla, Bundeswehrillä, on ollut ongelmia palveluksen aloittavien vähäisen määrän takia, mutta tähän lupaillaan muutosta. Tarkoitus on esimerkiksi kasvattaa puolustusbudjettia tämän vuoden 38,5 miljardista eurosta 51,4 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.
– Tavoitteenamme on 200 000 aktiivista sotilasta vuonna 2024. Sotilaiden määrä on laskenut kylmästä sodasta lähtien, ja pohja saavutettiin 2015. Siitä lähtien määrä on kuitenkin ollut kasvussa, kertoo Suomessa 22. marraskuuta vieraillut Bundeswehrin komentaja Eberhard Zorn.
Kuten Suomessa, Saksassa uudistetaan sotilaskoulutusta seuraavien vuosien aikana. Esimerkiksi käytännön harjoittelua lisätään.
– Tärkeintä on koulutus, ja sitä kehitetään tulevaisuudessa. Johtajakoulutuksesta tulee käytännöllisempää ja tehtäväkohtaista harjoittelua lisätään, kenraali jatkaa.
Uudistuksiin kuuluu myös entistä parempi kyky vastata uusiin uhkiin muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Asevoimat ympäri maailmaa ovatkin varautuneet entistä paremmin esimerkiksi kybersodankäyntiin.
– Esimerkiksi sosiaalinen media ja informaatiovaikuttaminen tulevat olemaan entistäkin suuremmassa roolissa kyberpuolustuksessa. Uskonkin, että läsnäolomme näillä alueilla tulee olemaan hyvin tärkeää, Zorn kommentoi pohtiessaan kybersodankäynnin tulevaisuutta.
Bundeswehrin nuorin puolustushaara onkin toissa vuonna perustettu, 13 500 henkeä työllistävä kyberkeskus, jonka Zorn kertoi tuottavan hyötyä myös muualle yhteiskuntaan.
Yhteinen kiinnostuksen kohde Suomella ja Saksalla on arktinen alue. Komentaja toikin esille Venäjän viimeaikaisen toiminnan alueella, ja kertoi Saksan analysoineen Venäjän harjoituksia sekä huomioineen sen luonnonvaroihin ja kulkureitteihin liittyvät intressit alueella.
Venäjä herätti Zornissa mietteitä myös muilla alueilla. Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua Naton Enhanced Forward Presence-osastoa, ja on sitoutunut läsnäoloon Baltiassa. Samalla hän kertoi liittokansleri Angela Merkelin vierailleen Ukrainassa ja vakuuttaneen tukensa alueelle.
– Huomasin Baltiassa vieraillessani alueen haavoittuvuuden. Suomi kuitenkin luo alueelle tasapainoa omalla läsnäolollaan, Zorn pohtii.
Myös Afrikan ja Lähi-idän terrorismin runtelemat alueet saivat huomiota Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa esitelmänsä pitäneeltä komentajalta. Zorn painottikin alueiden merkitystä Saksan turvallisuuspolitiikassa muun muassa pakolaisuuden vuoksi.
– Saksalle tärkeimpinä tavoitteina Afrikassa pysyvät toimivan hallinnon luominen, terrorismin päihittäminen sekä tasapainon saavuttaminen. Olemme huomanneet Isisiin kohdistuneen paineen saaneen sen siirtämään toimintaansa muille alueille, Zorn kuvailee.
Viime vuonna Suomi ja Saksa solmivat sopimuksen puolustusyhteistyön puitejärjestelyistä.
Tuolloin sovittiin jo käynnissä olevien hankkeiden edistämisestä, sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisesta. Yhteistyöstä sovittiin muun muassa suorituskyvyn parantamisen sekä materiaaliyhteistyön puitteissa. Maat tekevät myös kriisinhallintaoperaatioissa paljon yhteistyötä.
Suomalaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä saksalaisten kanssa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi kasvattaakin ensi vuonna rauhanturvaajien määrää 60 sotilaaseen Saksan johtamalla Training and Assist Command North-alueella Resolute Support Mission-operaatiossa Pohjois-Afganistanissa.
Samaan aikaan viime vuonna allekirjoitettiin myös aiesopimus Suomen osallistumisesta Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään suorituskykyisten eurooppalaisjoukkojen tuottamiseksi. Kenraali Zorn ottikin eurooppalaisen yhteistyön puolesta vahvasti kantaa.
– Tulevaisuudessa meidän tulee sitoutua tiukemmin yhteen ja lisätä yhteistoimintaa. Samalla tarjoamme Naton jäsenmaille ja kumppaneille mahdollisuuden kehittyä. Näenkin Suomi-Saksa-yhteistyön hyvänä esimerkkinä tästä, Zorn muotoilee.