"On kaunista, miten te pidätte historiaanne hengissä" – Brittiläiset sotahistorioitsijat ihastelivat Suomenlinnaa

Ryhmä kiertää maailmaa mielenkiintoisten kohteiden perässä ja saavuttaa laajan yleisön sosiaalisen median kautta.

Meriteitse Helsinkiin saapuva ei voi olla huomaamatta Suomenlinnan jykeviä kivimuureja. Mieleen saattaa juolahtaa, millaista olisi olla hyökkäämässä linnoitukseen 200 vuotta sitten. Samanlaisia ajatuksia pohtii ryhmä historioitsijoita saapuessaan Helsinkiin.

Tohtori ja sotahistorioitsija Alexander Clarke, historian oikuista kiinnostunut kirjailija Gareth Edwards, opettaja Daniel Caldon, historiasta kiinnostunut lääkäri Dan Freedman ja historioitsijaksi ryhtynyt insinööri Alex Pocklington matkustavat maailmalla sotahistorian perässä. Heidän perässään seuraa vana sosiaalisen median julkaisuja, joita seuraavat tuhannet.

– Tarkoituksemme on tuoda esiin historiaa omilla tavoillamme. Varsinkin kun pääsemme kotiin, julkaisemme keräämämme materiaalin seuraajillemme netissä, Edwards avaa.

Ryhmä kiinnostui Suomen uniikista historiasta ja erityisestä tavasta suojella sitä. Heidän yhtenä pääkohteenaan oli Suomenlinna, joka liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Pian Suomenlinna on heidän kauttaan tuttu taas kymmenille tuhansille uusille ihmisille maailmalla. 

Kulttuuri ylläpitää historiaa

Aamupäivän Suomenlinnan museoissa koluamisen jälkeen miehet istahtavat ravintolan penkeille. Pian he huomaavat istuvansa alkuperäisen Suomenlinnan rakenteiden uumenissa.

Ryhmän mukaan monessa maassa historialliset kohteet saavat herkästi purkuluvan uusien rakenteiden tieltä. Suomessa taas vanhoja rakennuksia suojellaan ja remontoidaan vaikkapa tuomaan ihmiset yhteen nauttimaan ateriaa tai oppimaan paikasta jotain uutta.

Esimerkiksi Lonnan saarella voi käydä ravintolassa ja nauttia saunasta. Aikoinaan saari on muun muassa toiminut ruudin käsittely- ja varastopaikkana. Heidän mukaan tällaiset alueet toimivat tietynlaisina museoina.

– On kaunista, miten te pidätte historiaanne hengissä tuomalla ihmisiä kokoon tavalla, josta he nauttivat, Edwards lisää.

Pelkästään Suomenlinnassa ja ympäröivässä yhteisössä riitti ryhmälle ihmeteltävää. Heidän mukaansa on hienoa, miten Suomi on avoin historiansa kanssa. Erityisen hienoa on, kuinka hyvin Suomen päästä heitä oli autettu järjestämään matka.

– On ihmeellistä, miten istumme kahden varusmiehen kanssa juomassa limsaa linnoituksessa. Parisataa vuotta sitten meidät todennäköisesti olisi teloitettu vakoojina, Edwards naurahtaa.

Historian risteyskohta

Suomenlinnan sotamuseossa ryhmä ihmettelee suurta tykkiä. Miehet päättelevät tykin ulkonäöstä, että se on englantilaista perua. Tarkempi kaiverrusten tutkiminen paljastaa, että tykki onkin valmistettu Japanissa, josta Venäjä aikoinaan osti sen ja liitti osaksi Suomen alueen puolustusta. Lopulta itsenäisyytemme myötä tykillä on saatettu ampua entisiä omistajia.

Ryhmän jäsenet ehtivät tehdä matkalla päivityksiä sosiaalisiin medioihinsa. Rikashistoriallinen tykki kiinnostaa Edwardsin seuraajia YouTubessa. Linkki YouTube -sisältöön.

– Suomi on aina ollut historian risteyskohdassa, Edwards painottaa. 

Kiistat Ruotsin ja Venäjän kanssa ovat jättäneet Suomeen roimasti viitteitä menneestä. Ryhmän mielestä Suomessa on uskomatonta, kuinka hyvin täällä on onnistuttu säilyttämään historiaa.

– Suomalaiset voivat olla ylpeitä, miten he ovat aiheuttaneet ongelmia oikeille ihmisille oikeaan aikaan, Edwards lisää.

Ryhmälle ikuinen ongelma on kartoittaa ennakkoon, mitä kaikkea reissuille on mahdollista mahduttaa. Internetin välityksellä on mahdollista saada kasaan vain tietty määrä kohteita.

– Maailma tuntuu olevan erityisen surkea historiallisten paikkojen mainostamisessa. Ilmiö on niin laaja, että se on lähes universaali. Saapuessamme tarina on vasta puolillaan. Paikallisilta kyselemällä ja museoissa käymällä todellinen punainen lanka tulee esiin, Edwards luonnehtii.

Merkittäviä paikkoja on vaikea kartoittaa tuhansien kilometrien takaa. Suomessakin ryhmän lista on kasvanut jo ainakin tusinalla mielenkiintoisella paikalla, jossa he aikovat käydä.

Tuodaan esiin historiaa

Britit korostavat, että historiaa ei opita vain muistamalla yksi yleinen mantra tapahtumien kulusta. On pureuduttava tarinoihin, jotka ovat ohjanneet historian kulkua. Heidän tarkoituksenaan on tehdä monimutkaisista tapahtumista ihmisille houkuttelevia ja helposti ymmärrettäviä.

– Historian rakastaminen ei ole tarttuva tauti, mutta yritän parhaani tehdäkseni siitä sellaisen, Clarke lisää.

Usein paikallisetkaan eivät tunne kunnolla heitä ympäröivää historiaa.  

– Kanadan vierailullamme törmäsimme mieheen, joka ei tiennyt ainutlaatuisesta toisen maailmasodan aikaisesta aluksesta naapurustossaan, koska asui yksisuuntaisen tien varrella. Hän vain ei ollut ikinä ajanut siihen suuntaan ja paikan ohi, Edward kertoo.

Edwardin mukaan suomalaisistakin museoista on löytynyt ainutlaatuisia esineitä, joita museot eivät hoksaa mainostaa. Paikalliset saattavat kävellä mielenkiintoisten paikkojen ja esineiden ohi päivittäin, mutta kukaan ei  kysy esineiden ja paikkojen historian perään.

Yhteisön pyynnöstä

Ensimmäisellä reissullaan Suomeen ryhmä päätti perehtyä Helsingin antimiin. Mielenkiintoisia kohteita on riittänyt.
He ovat aikaisemmin käyneet muun muassa Australiassa ja Kanadassa. Tällä reissulla tarkoituksena on niputtaa Norja, Ruotsi, Suomi ja viimeisenä Viro.

– Kyselemme yhteisöltä ehdotuksia matkoillemme. Keräämme varat matkaan joukkorahoituksella.

Tuki Suomen tarinalle on ollut suurta. Matka on tarjonnut museoille hyvän mahdollisuuden esitellä harvinaisia löytöjään.

– Olemme rakastaneet aikaamme Suomessa. Historian lisäksi ruoka oli parempaa kuin Norjassa ja sauna oli upea kokemus, ryhmä komppaa.

Ryhmän on tarkoitus palata Suomeen tulevina vuosina vielä tukevammalla matkasuunnitelmalla.

– Maailman on saatava tietää vielä hiukan lisää historiastanne, he vakuuttavat.

 

Ryhmän jäsenten sosiaalisia medioita:

Gareth Edwards: https://www.youtube.com/@GariusTheBrit 

Alexander Clarke: https://www.youtube.com/@DrAlexClarke 

Alex Pocklington: https://www.youtube.com/Drachinifel