Baltops16-harjoitus käynnistyi Suomessa
Naton johtama Baltops16-harjoitus on meneillään Hangon Syndalenissa. Kansainväliset joukot harjoittelevat yhteistoimintaansa Suomen rannikoilla 8. kesäkuuta asti.
Kansainvälinen Baltops-merisotaharjoitus on käynnistynyt ensi kertaa Suomen maaperällä. Suomi isännöi harjoitustoimintaa Syndalenin ampuma-alueella Hangossa 6.–8. kesäkuuta. Suomessa on tavoitteena kehittää monikansallisen joukon yhteistoimintakykyä ja valmistaa heidät Ruotsin saaristossa 11.–13. kesäkuuta suoritettavaa taktista vaihetta varten.
Baltops on jokavuotinen Strikfornaton (Naval Striking and Support Force Nato) organisoima Itämeren alueen kriisinhallintaharjoitus. Suomi on ollut säännöllisesti mukana harjoituksessa vuodesta 1993. Tänä vuonna Baltopsiin osallistuu yhteensä 6 100 merisotilasta 17 eri maasta, mikä tekee Baltopsista Suomen osalta vuoden suurimman kansainvälisen harjoituksen.
Syndalenin läheisyydessä toimivassa 600 hengen amfibio-osastossa harjoittelevat Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Ruotsi, Iso-Britannia sekä Saksa. Amfibio tarkoittaa sitä, että taisteluosasto kykenee operoimaan sekä maalla että vedessä. Suomesta Baltops-harjoitukseen osallistuu miinalaiva Uusimaa sekä noin 145 hengen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista.
Pääosin varusmiehistä koostuva rannikkojääkärikomppania kuormattiin Hankoniemestä hollantilaiselle Johan de Witt -tukialukselle sunnuntaina 5. kesäkuuta. Harjoituksen ambifio-osuuden johtajan, komentaja Tuomo Meron mukaan suomalaiset yöpyvät sekä huoltavat itseään hollantilaisella aluksella, mutta siirtyvät Jehu- ja Jurmo-luokan maihinnousuveneillä maihin päiväsaikaan.
– Tänä aamulla kello 6.00 suomalaiset, ruotsalaiset sekä saksalaiset joukot siirtyivät Johan de Witteltä maihin toteuttamaan heille määrättyjä tehtäviä. Yhdysvaltalainen merijalkaväkikomppania viettää yönsä maissa eikä palaa omalle USS Carter Hall -tukialukselleen ennen keskiviikkoa, hän kertoo järjestelyistä.
Yhdysvalloista amfibio-osastoon kuuluu 240-henkinen merijalkaväkikomppania. Heistä noin 170 toimii taistelutehtävissä, ja loput tuki- sekä huoltopuolella.
Meron mukaan Suomessa harjoitellaan ensin yhteistoimintaa rauhallisesti ja vaiheittain, jonka jälkeen joukko siirtyy meriteitse yllätyksellisiin ja nopeatempoisiin tehtäviin Ruotsin Utössa. Suomalaiset sekä ruotsalaiset päättävät osallistumisensa Baltops-harjoitukseen 13. kesäkuuta, jonka jälkeen rannikkojääkärikomppania palaa lentoteitse Turkuun.
– Koska kyseessä on pääosin varusmieskomppania, monella taistelijalla on edessä kotiutuminen 16. kesäkuuta. Lopetamme harjoituksen Ruotsissa maanantaina, ja moni varusmiehistä pääsee kotiin saman viikon torstaina, Mero toteaa.
Entistä haastavampi harjoitus
44. kertaa järjestettävän Baltops-harjoituksen tavoitteena on kehittää kansainvälisten joukkojen yhteistyökykyä merellisessä kriisinhallinnassa. Strikfornaton sekä amfibio-osaston komentajan, yhdysvaltalaisen vara-amiraali James Foggon mukaan viimevuotisen Baltopsin pohjalta seuraavaan harjoitukseen haluttiin lisähaasteita.
– Toimin viime vuonna Baltops-harjoituksen komentajana. Lupasimme kasvattaa Baltopsin vaikeustasoa ja monimutkaisuutta tänä vuonna. Uusi toimintaympäristö, Suomen rannikko-olosuhteet, on juuri mitä toivoimme. Muun muassa saariston kivikot tuovat uuden vaikeusasteen isojen alusten navigointiin, hän toteaa.
Foggo muistuttaa, että Ruotsi ja Suomi ovat todella tärkeitä strategisia kumppaneita Natolle. Baltopsin kaltaiset kansainväliset harjoitukset mahdollistavat yhteistoimintakyvyn kehittämisen, mutta eivät pohjusta suoranaista avunantoa mahdollisessa kriisitilanteessa.
– On Suomen tehtävä puolustaa omaa maataan ja rannikkoaan: me vain tarjoamme hyviä harjoitusmahdollisuuksia, hän selittää.
Suomen sekä Ruotsin osallistumisen päätyttyä Baltops-harjoitus jatkaa toiseen taktiseen vaiheeseen Puolan rannikoilla 14.–16. kesäkuuta.