Baana 22 -harjoituksessa lentäjiä ja Ilmavoimien tukevia osia koulutetaan tilanteeseen, jossa varsinaisten kiitoteiden toiminta on estynyt

Baana 22 -harjoituksessa lentäjiä ja Ilmavoimien tukevia osia koulutetaan tilanteeseen, jossa varsinaisten kiitoteiden toiminta on estynyt.

Suomessa toimii yhteensä toistakymmentä varalaskupaikkaa. Tosipaikassa ne palvelisivat maantietukikohtina Ilmavoimien tavoitetta hajauttaa toimintoja laajemmalle alueelle. Nelostien Joutsan varalaskupaikalla järjestettävässä Baana 22 -harjoituksessa valmistaudutaan juuri tähän.

Myös maantietukikohtien sisällä eri toimintoja pyritään jakamaan osiin. Tavoitteena on hakea suojaa vihollisen vaikutusta vastaan. Varalaskupaikkojen kannalta tärkeintä on sijainti. Maantietukikohtien hajasijoittaminen palvelee Ilmavoimien toimintaa sekä painotuksilla tietyille alueille, että laajemmin luomalla strategista syvyyttä koko maan kattavalle alueelle. Maantietukikohtia käytetään silloin, kun varsinaisten kiitoteiden käyttäminen on estynyt.

– Olemme kuitenkin Venäjän naapurissa ja sen kaltaisen ohjusuhan alla, mitä Ukrainassakin on hähty. Siksi on oleellista, että paikkoja on tarpeeksi ja niissä pystytään toimimaan tehokkaasti, harjoituksen johtaja, Ilmasotakoulun johtaja eversti Vesa Mäntylä arvioi.

Hyvät johtamisyhteydet ja liikkeen tarjoama suoja ovat merkittävässä osassa Ilmavoimien taistelutapaa, joka nojaa niin kutsutun keskitetyn voimankäytön periaatteeseen.

Joutsassa maantietukikohdan valmistelut suoritettiin nopeasti. Osa tielle syntyneistä urista pinnoitettiin jo aiemmin ja puhdistettiin harjoitusta edeltävänä päivänä irtokivien vuoksi. Pengeralueet perattiin matalasta vesakosta.

– Kaikki varalaskupaikat voidaan muuttaa toimintakykyisiksi maantietukikohdiksi 1–2 vuorokaudessa, Mäntylä kertoo.

– Suomalaiset hävittäjälentäjät ovat yleisesti ottaen maailmanluokkaa, mutta maanteiltä suoritetut, haastavat nousut ja laskut onnistuvat erityisen hyvin, Mäntylä arvioi.

Varalaskupaikoilta suoritetut nousut, laskut ja tankkaukset kuuluvat Ilmavoimien "haastavimmasta haastavimpaan koulutukseen", Mäntylä arvioi. 

– Ilmavoimien kuuluu kyetä toimimaan kaikissa ympäristöissä ja tilanteissa, hän lisää.

Maanteillä suoritettavien harjoitusten lisäksi Ilmavoimien haastavien tilanteiden koulutusohjelmaan kuuluu muun muassa toiminta liukkaalla ja ilmatankkauksessa.

Baana 22:een osallistuneet reserviläiset kokevat kertausharjoitusten pitävän sodanajan taitoja hyvin yllä. Suojaustoimintaan osallistuva alikersantti Joakim Särkivuori katsoo, ettei kerratessa ole tullut vastaan mitään “uutta ja ihmeellistä”. Toiminta on tuttua opitun mielen palauttamista.

Baana 22 -harjoitukseen osallistuu 200 henkilöä, joista seitsemänkymmentä on reserviläisiä. Tehtävien lajit pitävät sisällään suojaamisen lisäksi lennonjohtoa, pelastustoimea ja huoltoa.

Suojauksen osalta tärkeässä osassa on Baana 22 -harjoituksessa ollut myös yleisön turvallisuudesta huolen pitäminen. Harjoitusta on saapunut seuraamaan yleisöä useiden satojen ihmisten verran kaikkina harjoituspäivinä. Mäntylän mukaan harjoitusta kohtaan osoitettu suuri media- ja kansalaishuomio on ollut poikkeuksellista verrattuna aiempiin vuosiin.

– Suomalaiset erittäin maanpuolustustahtoisena kansana ovat ottaneet tapahtuman avosylin vastaan. Henki on hyvä niin joutsalaisten, tienpidosta vastaavien, kuin logistiikkayritystenkin keskuudessa, Mäntylä toteaa.

Harjoitukseen on saapunut kutsuvieraita myös Naton korkeimmasta johdosta.

Maantietukikohtien haastavuuden osalta keskeistä on ahdas toimintaympäristö ja valaistuksen vähäisyys. Itse maantien leveys on noin kaksikymmentä metriä ja yhteensä penkereen ja kapean, raivatun kaistaleen kanssa päästään vajaaseen kuuteenkymmeneen metriin. Varalaskupaikan pituus on vaaditut kaksi kilometriä.

Laskuja avustavia pysäytysvaijereita ei Baana 22 -harjoituksessa käytetä, vaikka ne kuuluvatkin usein harjoitusten vakioinfraan. Harjoituksessa laskeutumista avustavat lennonjohdon lisäksi niin kutsutut PAPI-valot (eng. Path Indicator, eli lähestymisen kaltevuuden ilmaisin).

Maanantain ja tiistain lentopäivinä matalat ja sankat pilvet vaikeuttivat kuitenkin laskuja nimenomaan valaistuksen vähäisyyden vuoksi. Baana 22 -harjoituksessa hiljaisempinakin päivinä päästään jopa sadan operaation päiväkertymään. Harjoitukseen osallistuvat Hornet-hävittäjät tekevät puolen tunnin vuoroissa viisi "läpilaskua". Tankkaukset toteutetaan niin kutsuttuina "kuumatankkauksina", jolloin hävittäjien moottorit pidetään käynnissä tankkauksen ajan. 

Kuvassa Hornet kuumatankkauksessa. Kuva: Tuomas Härmä

Hornet-hävittäjät korvaavan HX-hankkeen yksi pääkriteereistä oli korvaavien koneiden soveltuvuus toimintaan maanteillä. Tulevien F-35-hävittäjien osalta tämä toteutuu. Mäntylä ei koe, että suuria muutoksia maantietukikohtien infraan olisi tarvetta tehdä:

– Esimerkiksi F-35 hävittäjissä vaijereita ei käytetä lainkaan, vaan niissä laskeutumista avustavat koneessa olevat, vauhtia hidastavat varjot.