Asevelvollisuuskomitea: Kutsunnat muuttuvat kolmiosaisiksi ja kaikille yhteisiksi

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää, mutta sitä pitää kehittää pian, jotta entistä useampi suorittaisi asepalveluksen ikäluokkien pienentyessä ja mielenterveysongelmien yleistyessä.

Jos kaikki menee kuten valtioneuvoston asettama parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea ehdottaa, lähitulevaisuudessa kutsunnat järjestetään näin:

Ensin toisen asteen opintojen yhteydessä opiskeluterveydenhuolto järjestää terveystarkastukset, joilla selvitetään kokonaisen ikäluokan toimintakyky mielenterveys mukaan lukien sekä tarvittaessa tuetaan nuoria. Aikaisemmin vain miehille on tehty kutsuntaterveystarkastus.

Sitten koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta saapuu velvoittavaan kutsuntatilaisuuteen. Tiedotusluonteisessa tilaisuudessa nuorille kerrotaan, että jokainen on maanpuolustusvelvollinen. Tietoa annetaan asevelvollisuudesta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä myös kokonaisturvallisuudesta, vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä ja eri palvelusvaihtoehdoista.

Lopulta erilliseen tilaisuuteen kutsutaan asevelvolliset sekä naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvat ja heille tehdään päätökset palveluksesta. Aikaisemmin asevelvollisten miesten palveluspaikat on määrätty syksyllä kutsunnoissa ja vapaaehtoiset naiset on valittu palvelukseen erillisessä tilaisuudessa, mutta nämä pyritään nyt yhdistämään.

Uudistuksen valmistelu aloitettaneen pian: raportissa toivotaan sen olevan valmis käyttöönotettavaksi seuraavan eduskuntavaalikauden puolivälissä, eli noin vuonna 2025.

– Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Ajattelin, että voitaisiin ryhtyä töihin jo tänä vuonna, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo.

Asevelvollisuuskomitea arvioi, että uudenlaisten kutsuntojen järjestäminen vaatisi noin 50 henkilötyövuoden edestä lisätyövoimaa sekä lisäkustannuksia neljä miljoonaa euroa vuosittain.

Varusmiespalveluksen suorittaa nykyään entistä harvempi mies

Kutsuntauudistuksen tarkoitus on ensisijaisesti vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja -tahtoa sekä lisätä asepalveluksen suorittavien miesten ja sinne hakeutuvien naisten määrää. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Komitean mukaan kutsuntauudistuksella tavoitellaan hyötyjä paitsi sotilaalliselle maanpuolustukselle, myös yhteiskunnalle laajemmin nuorten hyvinvointia tukemalla. Taustalla suunnitelmassa on ikäluokkien pieneneminen sekä varusmiespalveluksen estävien terveysseikkojen yleistyminen nuorilla.

Raportin luvut kertovat, että varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten osuus on viidessä vuodessa laskenut melkein kymmenen prosenttiyksikköä, noin 74 prosentista 65 prosenttiin. Terveydentilan perusteella palveluksesta vapautetaan jatkuvasti enemmän varusmiehiä, ja suurin yksittäinen syy palveluksen keskeyttämiselle ovat mielenterveyshäiriöt.

Raportti toteaa, että toteutettu oppivelvollisuusiän nosto mahdollistaa koko ikäluokan pysymisen terveydenhuollon piirissä, mikä palvelee myös maanpuolustuksen tarpeita.

Poistuman, eli varusmiespalveluksen suorittamatta jättävien asevelvollisten määrän vähentämiseksi halutaan käyttää monia keinoja. Yhtenä on terveystarkastusohjeen ja palveluskelpoisuusluokkien päivittäminen. Asevelvollisuuskomitea pitää perusteltuna harkita sellaista palveluskelpoisuusluokkaa, joka mahdollistaa varusmiespalveluksen muissa kuin taistelutehtävissä, joita voisivat olla muun muassa kybertehtävät ja tekniset tehtävät.

Puolustusvoimat on parhaillaan suunnittelemassa palveluskelpoisuusluokkien uudistusta.

Ikäluokan toimintakyvyn kattava terveystarkastus on määrä tehdä jo ennen kutsuntoja toisella asteella. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syitä sille, miksi asepalveluksen suorittaa entistä harvempi. Kuvassa etsivä nuorisotyö jututtamassa nuorta kutsunnoissa Utajärvellä. Kuva: Henri Sorsa

Koululaitos ja siviilipalvelus kokonaisturvallisuutta rakentamaan

Komitea haluaa iskostaa kokonaisturvallisuuden mallia syvemmäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kokonaisturvallisuus tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista kriisitilanteissa huolehtimista viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistuumin.

Ongelmana tällä hetkellä on raportin mukaan se, että maanpuolustustietämys jakaantuu epätasaisesti sukupuolten ja väestöryhmien kesken, kun asevelvollisuus koskee vain miehiä.

Jotta maanpuolustustiedon karttuminen ei jäisi yhden kutsuntapäivän varaan, maanpuolustusopetus pitää ajoittaa kohtaan, jossa se saavuttaa yhdenvertaisesti koko ikäluokan, raportti toteaa. Komitea haluaa pääasiassa yhteiskuntaopin kautta opettaa nuorille tasaisemmin tietämystä kaikkia koskevasta maanpuolustusvelvollisuudesta, sotilaallisesta maanpuolustuksesta sekä kokonaisturvallisuudesta.

Myös siviilipalvelus halutaan kytkeä tukevammaksi osaksi yhteiskunnan varautumista. Siviilipalveluksen suorittajia halutaan ohjata jatkossa kokonaisturvallisuuden kannalta olennaisimmille toimialoille, kuten pelastustoimeen ja väestönsuojeluun, jotka tukevat varautumista ja valmistelua. Näin ollen siviilipalveluksen peruskoulutusjakso uudistetaan.

– Se on edelleen tietysti siviilihallintomme varassa, ei puolustushallinnon, komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva lupaa.

Jos siviilipalvelukseen kytketään tulevaisuudessa enemmän koulutusta, tullaan sen kestoa myös tarkastelemaan, raportissa todetaan. Toistaiseksi komitea ei katsonut tarpeellisena lyhentää siviilipalveluksen kestoa.

– Siviilipalveluksesta tulee ottaa enemmän irti, jotta isänmaan etu toteutuu paremmin, kansanedustaja ja komitean varapuheenjohtaja Joonas Könttä sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Ei kansalaispalvelukselle

Komitea selvitti myös kansalaispalveluksen mahdollisuutta. Kansalaispalveluksella tarkoitetaan aidosti sukupuolineutraalia mallia, jossa kaikki ovat velvollisia valitsemaan joko asepalveluksen tai aseettoman, yhteiskunnan varautumista tukevan kansalaispalveluksen.

– Meillä yksinkertaisesti ei ole resursseja sen suorittamiseen yhteiskuntana. Mutta siihen suuntaan on syytä päästä, että erilaiset vapaaehtoistahot voisivat olla tässä mukana, Kanerva totesi.

Komitea totesi, että kansalaispalveluksen malli saattaisi vaarantaa sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet, joten se ei suosittele mallia Suomeen. Muutos olisi suuri vallinneeseen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet hyvin täyttävään yleiseen asevelvollisuuteen. Kansalaispalvelus saattaisi myös raportin mukaan muuttua palvelusmuodoksi, jota tavoitellaan sen keveyden takia asepalvelusta mieluummin.

Komiteamietintö on luettavissa verkossa tästä linkistä.