Asevelvollisuuskeskustelussa esillä naisten valitseminen kutsuntatilaisuuksissa

Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan on harkittu naisten valintatilaisuuksien yhdistämistä kutsuntatilaisuuksiin. Kivinen kertoi asiasta, kun Puolustusvoimat järjesti keskustelun yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean työn tiimoilta.

Puolustusvoimat järjesti tiistaina 20. lokakuuta keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin suomalaisen asevelvollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta. Hallitus on asettanut parlamentaarisen komitean, jonka työn tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Komitean on tarkoitus selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

Puolustusvoimat järjesti keskustelutilaisuuden komitean työn tiimoilta, sillä se haluaa olla aktiivisesti mukana käytävässä keskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva, Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen, joka osallistuu myös parlamentaarisen komitean työhön, ja Varusmiesliiton pääsihteeri Eleonoora Hilska.

Ensimmäinen aihe keskustelussa on yleinen asevelvollisuus ja eritoten sen tasa-arvo. Ennen keskustelun aloittamista tilaisuuden juontaja, puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina Hyrsky muistutti, että Suomi on monien maiden leikatessa puolustusbudjettejaan pitänyt kiinni omasta asevelvollisuudestaan. Varusmiesliiton Hilska näkee, että yleinen asevelvollisuus on jatkossakin sopivin ja kustannustehokkain tapa kouluttaa osaavat ja tehtäväänsä sopivat sodan ajan joukot. Hän kuitenkin muistutti, että sukupuoleen perustuva valikoivuus ei ole enää tätä päivää, koska sukupuoli ei vaikuta ihmisen osaamiseen, taitotaustaan tai motivaatioon, vaan valikoivuus on syytä kohdistaa muuhun.

– Valikoivuudessa ja asevelvollisuuden perusteissa on ehkä kehitettävää tähän moderniin aikaan. Sukupuolen ei pitäisi olla peruste sille, kuka on asevelvollinen ja kuka ei, Hilska painotti.

Hilskan mukaan koko ikäluokkaa ei silti ole tarpeen kouluttaa, vaan Puolustusvoimien tarve sanelee koulutettavan määrän. Kansanedustaja Kanerva taas asettelee tarpeen tasa-arvonkin edelle, vaikka tunnusti naisten olevan yhtä lailla olennaisia maanpuolustuksen kannalta.

– En näe nähtävissä olevaan tulevaisuuteen asetelmaa, jossa meillä olisi varaa jättäytyä yleisen asevelvollisuuden ulkopuolelle, Kanerva ennusti.

Kenraali Kivinen terävöitti, että yleinen asevelvollisuus on ainoa uskottava tapa järjestää Suomen sotilaallinen puolustus. Hänen mukaansa sitä tulee kuitenkin kehittää ajassa.

– Sukupuolineutraali asepalvelus on tietysti iso yhteiskunnallinen kysymys, ja jos sellaista mallia aletaan konkretisoimaan, siitä on syytä käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, Kivinen kiteytti.

Kivinen näkee erityisesti viestinnän roolin olevan olennainen nykyisessä järjestelmässä vapaaehtoisten naisten määrän lisäämisen kannalta. Tavoite on 2000 reserviin koulutettua naista vuosittain. Tällä hetkellä määrä on noin 800.

– Näistä asioista pitää nuorille puhua nuorten kielellä, Kivinen neuvoi.

Samaa myös Hilska peräänkuulutti. Hän kertoi, että tällä hetkellä kiinnostuneiden naisten on itse hakeuduttava tiedon ääreen. Ratkaisuna hän ehdotti esimerkiksi koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat tai tässä hetkessä edes kutsun kutsuntoihin jokaiselle naiselle. Kivinen paljasti, että jo nyt on harkinnassa nykylainsäädäntöön perustuen se, että naisten valintatilaisuudet yhdistettäisiin kutsuntatilaisuuksiin.

Myös Kanerva sanoi edes kutsun kutsuntoihin olevan hyvä minimi. Nykyajan maksimiksi hän määritteli mallin, jossa mies suorittaa asepalveluksen ja nainen jonkin kokonaisturvallisuuteen liittyvän kansalaispalveluksen, joka toimeenpannaan viranomaisten yhteistyöllä.

Siviilipalveluskeskuksen Reijonen muistutti, että niin kauan kuin on yleinen asevelvollisuus, pitää olla myös vakaumukseen perustuva vaihtoehto maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseksi. Kansalaispalvelus ei tätä tarvetta poista.

– Siviilipalveluskeskuksen näkökulmasta nämä kaikki esitetyt kansalaispalvelusmallit unohtavat tämän vakaumuksellisen perusteen, eli henkilö ei minun nähdäkseni voi näissä malleissa oikein toteuttaa perustuslaillista oikeuttaan vakaumuksen perusteella jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle, Reijonen torui.

Reijonen toivoi, että nykyistä siviilipalvelusta kehitettäisiin enemmän kokonaisturvallisuuteen tähtääväksi. Kanerva taas penäsi, ettei kansalais- tai siviilipalveluksesta saa tulla nuorille miehille vaihtoehtoa asevelvollisuudelle, jos sen täyttäminen ei kiinnosta.

– Repun painon täytyy muodossa tai toisessa olla samanlainen miespuoliselle ikäluokalle, Kanerva vaati.

Hilska oudoksui ajatusten epätasa-arvoisuutta. Hän ihmetteli, miksi kansalaispalvelukseen yhdistettäisiin sellaisia kokonaisturvallisuuden tehtäviä, joita jo nyt toteutetaan Puolustusvoimissa esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyen.

– Vaikuttaa vähän siltä, että naisille halutaan joku pakko, muttei kuitenkaan ihan uskalleta laittaa heitä sinne inttiin – tehdään vähän tällainen, karrikoidusti, tilanne, että pistetään naiset keittämään soppaa ja pojat sotimaan, Hilska äimisteli.