Asevelvollisuus tulee Latviaan – Puolustusministeri Artis Pabriks kertoo, että oppia haetaan erityisesti Suomesta

Riiassa on viime aikoina tutkittu tarkkaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmää. Latvia ottaa pian asevelvollisuuden käyttöön, ja maan puolustusministeri Artis Pabriks kertoo Ruotuväelle, että hallinto on kiinnostunut monista Suomen mallin yksityiskohdista. Luupin alla ovat esimerkiksi lain muotoilut ja varusmiesten koulutuksen sisältö.

– Olemme oppineet monista maista, mutta Suomi kiinnostaa meitä erityisesti. Tähän on useita syitä. Suomessa asevelvollisuus on ollut pitkään käytössä ja se on Latvian kaltainen pieni maa, Pabriks luettelee. 

Hän mainitsee myös, että historian myötä Suomella ja Latvialla on yhteinen ymmärrys siitä, mistä suunnasta mahdollinen uhka tulee.

– Lisäksi olette nyt liittymässä Natoon. Tämä kaikki luo hyvän pohjan sekä yhteistyölle että molemminpuoliselle kokemusten vaihdolle.

Artis Pabriks kommentoi asiaa ministeriytensä viimeisinä hetkinä. Latviassa käydään hallitusneuvotteluja ja uudet ministerit nimetään pian. Laki asevelvollisuudesta jää uuden parlamentin vahvistettavaksi. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että jos uusi parlamentti hyväksyy lain vielä tämän vuoden aikana, ensimmäinen saapumiserä voi astua palvelukseen heinäkuussa 2023.

Viiden vuoden siirtymäajan kuluessa saapumiserien koko kasvaa pikkuhiljaa. Vuodesta 2028 alkaen Latvian on tarkoitus kouluttaa 7500 varusmiestä vuosittain. 

Pabriks näkee, että siirtymäaikana nousee todennäköisesti esiin muutostarpeita ja silloin on hyvä hakea ratkaisuja Suomen kaltaisista maista, joilla on pitkä kokemus asevelvollisuudesta. 

Latvian väistyvä puolustusministeri Artis Pabriks on valmistellut lain asevelvollisuuden käyttöönotosta. Lain hyväksyntä jää uudelle parlamentille, jonka kausi alkoi marraskuun alussa. Pabriks kuuluu liberaaliin Attistibai/Par!-puolueeseen. Kuva: Gatis Diezinš, Latvian puolustusministeriö

 

Osa-aikainen palvelus vaihtoehtona

Suomalaisesta näkövinkkelistä Latvian järjestelmässä on erikoista se, että asevelvolliset voivat valita myös osa-aikaisen palveluksen. Vaihtoehtoina on 11 kuukauden palvelus varuskunnassa tai 140 päivää Kansalliskaartin koulutusta viiden vuoden ajalle ripoteltuna. 

Lisäksi korkeakouluopiskelijat voivat hakea heille räätälöityyn osa-aikaiseen palvelukseen, joka mahdollistaa opiskelun jatkamisen palveluksen aikana. Heille opetetaan johtamistaitoja, joita tarvitaan Kansalliskaartin päällystön tehtävissä.

Myös siviilipalvelus on Latviassa vaihtoehto. Aseistakieltäytyjät palvelevat valtion laitoksissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai pelastuslaitoksissa. 

Asevelvollisuus koskee Latviassa vain miehiä. Naiset voivat hakea vapaaehtoisena palvelukseen. 

16 vuotta ilman varusmiehiä

Muissa Baltian maissa asevelvollisuus on jo käytössä.

Liettuan järjestelmä poikkeaa Virosta ja Latviasta siiinä, että se on hyvin valikoiva. Vain pieni osa ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Tietokoneohjelma arpoo vuosittain, ketkä nuorista miehistä kutsutaan palvelukseen. Liettuassa varusmiespalvelukseen voi ilmoittautua myös vapaaehtoisena ja käytännössä suurin osa varusmiehistä on vapaaehtoisia.

Virossa asevelvollisuus on ollut jatkuvasti käytössä siitä asti, kun asevoimat perustettiin uudelleen Neuvostoliiton kaaduttua. Latviassa ja Liettuassa linja on ollut poukkoilevampi. Latviassa asevelvollisuus lakkautettiin 2007 ja ja Liettuassa 2008. 

Politiikan tutkija Maris Andžans Riian Stradinšin yliopistosta selittää, että asevelvollisuudesta luovuttiin hetkenä, jolloin suuret maajoukot ja reservi eivät näyttäneet tärkeiltä. Latvia oli liittynyt Natoon 2004 ja länsi kohteli Venäjää yleisesti kumppanina, ei vihollisena. Vuoden 2008 sota Georgiassa ei ollut vielä tapahtunut.

Liettuassa asevelvollisuus otettiin uudelleen käyttöön jo seitsemän vuoden tauon jälkeen, vuonna 2015. Latviassa käännös oli hitaampi. Andžans sanoo, että Latvian johto pelkäsi asevelvollisuuden palauttamisen poliittisia seurauksia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti kuitenkin mielialoja ja teki uudistuksesta poliittisesti helpomman.

– Puolustusministeri suhtautui aiemmin hyvin kriittisesti asevelvollisuuteen. Vuoden alusta se on ollut myötämielisempi, Andžsans sanoo.

– Yksi syy muutokseen on tietenkin sota Ukrainassa. Toinen on pula ammattisotilaista. Sen takana on monia tekijöitä ja palkkaus on varmasti yksi niistä.

Naisten rooli on puhuttanut

Maris Andžans sanoo, että Latvian yhteiskunta suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti asevelvollisuuden palauttamiseen. Julkinen keskustelu on keskittynyt perusidean sijasta uudistuksen yksityiskohtiin. Muun muassa naisten rooli on puhuttanut latvialaisia.

– Elämme modernissa liberaalissa demokratiassa, jossa miehillä ja naisilla on samat oikeudet. Pitäisikö heillä olla myös samat velvollisuudet? Tämä on yllättäen ollut varsin iso aihe Latvian julkisessa keskustelussa, Andžans sanoo.

Hän pohtii, että Latvian puolustussektori ei välttämättä uskalla ehdottaa naisten pakollista asepalvelusta vahvan vastareaktion pelossa.

Kansalliskaartin nuoriso-osasto Jaunsardze järjestää maanpuolustuskoulutusta nuorille. Kuva on Aluksnessa kesäkuussa 2019 pidetyltä harjoitusleiriltä. Kuva: Armins Janiks, Latvian puolustusministeriö. 

Suomalainen kokonaisturvallisuus kiinnostaa

Väistyvä puolustusministeri Artis Pabriks alleviivaa, että Latvia on vahvistanut puolustustaan monin tavoin viime vuosina. Hän mainitsee, että maan puolustusteollisuus vahvistuu ja puolustusbudjetti kasvaa. Erikoinen yksityiskohta Latvian varautumisessa on se, että sotilaskoulutus on tuotu toisen asteen oppilaitoksiin. Toistaiseksi maanpuolustuskoulutusta annetaan vain joissain oppilaitoksissa, mutta vuonna 2024 siitä tulee lain mukaan pakollinen aine kaikissa lukioissa ja ammattikouluissa.

Pabriks sanoo myös, että Latviaan rakennetaan kokonaismaanpuolustusta, jossa sotilas- ja siviilipuolen toimijat varautuvat uhkiin yhdessä. Viime vuosina valmiusharjoituksissa on ollut mukana valtion laitoksia, kuntia, yrityksiä ja järjestöjä. Tässäkin uudistuksessa Suomen mallilla on tärkeä rooli. Elokuussa Latvian puolustusministeriö järjesti tutustumismatkan Helsinkiin ja mukaan kutsuttiin muidenkin ministeriöiden edustajia. 

– Haluamme edistää väestönsuojeluasioihin liittyvää työtä myös muissa ministeriöissä ja halusimme heidän näkevän teidän esimerkkinne, Pabriks kertoo.