Asesisaruus ei katso sukupuolta

Syrjintää ja haukkumista – niistä pelotellaan naisia ennen varusmiespalvelusta. Ruotuväki selvitti, millainen asema naisilla on armeijan vihreissä vuonna 2018.

– Yllätyimme positiivisesti siitä, kuinka hyvin muut varusmiehet kohtelevat meitä, Kaartin jääkärirykmentin naispuoliset alokkaat iloitsivat heille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Monet kertoivat kuulleensa pelottelua siitä, että heitä syrjittäisiin tai haukuttaisiin palveluksessa sukupuolensa takia. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen – aseveljet ja -siskot puhaltavat yhteen hiileen.

– On ollut kiva huomata, että kaikki ovat oikeasti tasa-arvoisia. Toveria autetaan hädässä sukupuolta katsomatta, alokkaat luonnehtivat.

Vastaavanlaisen tilaisuuden järjestäminen on muodostunut rutiiniksi monissa joukko-osastoissa. Kaartin jääkärirykmentissä kerta on kuitenkin ensimmäinen. Naispuolisten varusmiesten keskustelutilaisuus järjestettiin Kaartin jääkäritoimikunnan puheenjohtajan, alikersantti Joonas Laurikaisen aloitteesta. Hän sai idean naisten tilaisuuteen juteltuaan alaisilleen.

– Toimin naisten tuvan esimiehenä, joten kysyin heiltä ideoita palveluksen kehittämiseksi. Kiersin myös yksiköissä kysymässä alokkaita mietityttäviä aiheita, Laurikainen kuvailee.

Naispuolisten varusmiesten keskustelutilaisuuden suunnitteleminen alkoi yhteistyössä sosiaalikuraattori Niina Kurkivuoren kanssa. He miettivät, millaisesta tilaisuudesta kohderyhmä saisi eniten irti. Oli selvää, että tilaisuus haluttaisiin pitää oppitunnin sijaan vapaaehtoisena. Suunnittelussa hyödynnettiin aiemman saapumiserän naisilta saatua palautetta.

– Tilaisuuden tarkoituksena on, että naiset saavat toisiltaan vinkkejä palvelukseen. Hyvänä lisänä on myös tutustuminen muihin, Laurikainen toteaa.

Pinnalla olevia puheenaiheita ovat muun muassa sukupuoliroolit, hygienia ja halukkuus johtajakoulutukseen. Liikunnanohjaaja Mari Riekkinen sekä kenttäsairaanhoitaja Hanna Hassinen antavat alokkaille vinkkejä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Palvelus suoritetaan samoilla ehdoilla sukupuolesta huolimatta, mutta fyysisestä rasituksesta voi olla erilaisia seuraamuksia.

– Esimerkiksi nivelsiteet ovat naisilla heikompia kuin miehillä, joten nyrjähdyksiä tapahtuu helpommin. Lisäksi naisten lantio on leveämpi, joten huolehtikaa sopivan kokoisista varusteista, he neuvovat itsekin palveluksen suorittaneina.

Laurikainen uskoo, että palveluksen olosuhteita voidaan kehittää tilaisuudessa käsiteltyjen asioiden pohjalta. Hän kokee tärkeäksi, että vastaavanlainen järjestetään jatkossakin. Kurkivuori on samaa mieltä.

– Haluaisimme tilaisuuden jatkossa viralliseen läpivientiin, jotta se voidaan järjestää jo peruskoulutuskauden alussa, Kurkivuori ideoi toiveikkaana.

Rannikkoprikaatin sosiaalikuraattori Maria Kivijärvi kertoo, että he ovat järjestäneet keskustelutilaisuuksia naisalokkaille ainakin vuodesta 2004. Tilaisuuden tyyli ja läpikäytävät puheenaiheet ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella.

– Naisalokkaiden tilaisuus pidettiin ennen iltaisin, mutta se on sovitettu sittemmin päiväohjelmaan. Nykyään sitä kutsutaan naisten infoksi, Kivijärvi kuvailee.

Infotilaisuus on luonteeltaan sekä informatiivinen että keskusteleva. Sen runkona käytetään aiempien saapumiserien naisten kokoamaa listaa, jossa on huomioita asioista, joita naisten on hyvä huomioida. Lisäksi alokkaita edeltävät naispuoliset varusmiehet osallistuvat tilaisuuden läpivientiin. Keskustelutuokio on vain naisille, koska siellä annetaan avoimen keskustelun lomassa tietoa, joka on tarpeellista vain heille.

– Keskustelemme naisten leirihygieniasta, motivaatiosta sekä mahdollisista fyysisistä haasteista. Tilaisuudessa painotetaan, että palvelus on suoritettava kunnolla tehtävästä ja palvelusajasta riippumatta, Kivijärvi huomauttaa.

Sosiaalikuraattori muistuttaa naisalokkaita myös mahdollisuudesta keskeyttää palvelus 45 vuorokauden aikana. Sen jälkeen kyse ei ole vapaaehtoisuudesta.

– On tärkeä todeta ääneen, että naisia koskee myöhemmin sama asevelvollisuuslaki kuin miehiä. Tulee olla rohkeutta keskeyttää palvelus sallittuna aikana, jos siltä tuntuu, Kivijärvi neuvoo.

Näkyvyys, joka naisiin kohdistuu joukon pienuuden takia, mietityttää monia. Siksi Rannikkoprikaatissa korostetaan tasa-arvoa.

– Tärkeintä on tehdä selväksi, että naiset ja miehet ovat samanarvoisia, Kivijärvi painottaa.