Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Daniel Averine

Kaartinjääkäri Joshua Sutinen (vasemmalla) ja korpraali Oliver Boosey (oikealla) eivät olleet asuneet Suomessa koskaan ennen varusmiespalvelusta.

Asepalvelus on avoin kaikille – taustasta tai asuinpaikasta riippumatta

John Nyholm

Suomalaisia on lukuisista erilaisista taustoista, ja he asuvat ympäri maailmaa. Asepalvelus on avoinna myös kaksoiskansalaisille.

Korpraali Oliver Boosey on Lontoosta kotoisin. Hän ei ensin halunnut tulla palvelukseen, koska hän aikoi mennä yliopistoon suoraan koulun jälkeen. Sen hän myös teki.

Hänen pikkuveljensä puolestaan päätti suorittaa palveluksensa ennen yliopisto-opintoja, ja hänen positiiviset kokemuksensa innoittivat Booseyn suorittamaan palveluksen opintojen jälkeen.

Boosey on aina asunut Iso-Britanniassa, joten hän on aiemmin kokenut olevansa vähän enemmän brittiläinen kuin suomalainen.

– Mutta nyt kuin olen ollut täällä, tuntuu oikeasti siltä, että olen myös ihan kunnon suomalainen.

Palveluksen suoritettuaan Boosey on muuttamassa takaisin Iso-Britanniaan. Palvelusaika on kuitenkin saanut hänet pohtimaan, että pitäisikö joskus tulevaisuudessa asua jälleen Suomessa. Helsinki on hänen mielestään kiva paikka asua.

– Olen onnellinen siitä, että muutin tänne, ja että voin viettää vuoden täällä. Voi olla, että minä jään jossain vaiheessa tänne taas.

Hanavesi hämmentää

Kaartinjääkäri Joshua Sutinen on kotoisin Washingtonin osavaltiosta Yhdysvalloissa, ja hän on asunut ympäri Yhdysvaltoja työssään öljyteollisuudessa. Suomessa hän kävi ensimmäistä kertaa viime syksynä.

Suomessa asuminen on ollut hänelle varsinainen kulttuurishokki. Esimerkiksi pulloveden hinta on tuottanut hänelle haasteita.

– Jätkät, ymmärrän, että teillä on mahtavaa vettä täällä, mutta en pysty kantamaan vesihanaa mukaani, Sutinen vitsailee.

Myös suomen kieli on ollut hänelle haaste, mutta toisaalta hän ymmärtää enemmän kuin voisi luulla, ja sekä kaverit että henkilökunta ovat auttaneet häntä kääntämällä asiat englanniksi aina kun se on ollut tarpeen.

– Kieli on ollut paljon pienempi ongelma kuin pelkäsin sen olevan. Se on tavallaan valitettavasti johtanut siihen, että minun ei ole tarvinnut oppia suomea, mikä on sinänsä vähän huono juttu.

Lomilla Sutinen asuu Oulussa, jossa hänellä on paljon ystäviä. Hän on miettinyt, voisiko jäädä Ouluun asumaan myös palveluksen jälkeen.

– Harkitsen sitä, mutta totta puhuen saatan vain muuttaa takaisin Arizonaan ja mennä takaisin työskentelemään öljyteollisuuteen. Se on sitä, mitä osaan ja tiedän sen olevan turvallinen ala. Voin aina vierailla Suomessa milloin vain haluan.

Suomi on aina ollut kotimaa

Kaartinjääkäri Aleksi Helin on asunut suurimman osan elämästään ulkomailla. Kun hän oli pieni lapsi, hänen isänsä sai työmahdollisuuden Hong Kongissa, josta tuli perheen koti monen vuoden ajaksi.

– Vaikka olen asunut ulkomailla, olen silti aina tuntenut, että Suomi on minun kotimaani.

Helin ajattelee, että ulkomailla asumisella on voinut olla jotain vaikutusta siihen, että hän päätti suorittaa aseettoman varusmiespalveluksen.

– Haluan silti auttaa Suomen puolustuksessa, mutta itse en vain halua ottaa toisen henkilön elämää.

Kaikki pyritään saamaan mukaan

Kaartin jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Jarmo Österlund korostaa, että ulkomailta Suomeen tulevat ja Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat kaksi eri ryhmää, joiden haasteet ovat erilaiset.

Ulkomailla asuvien suomalaisten haasteisiin kuuluu usein suomen kieli. 

– Haaste on yleensä se, että kielitaito aiheuttaa vähän rajoitteita, mutta yleensä he pääsevät siitä yli, ja Suomessa kuitenkin suurin osa puhuu edes auttavaa englantia.

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten kansalaisten keskuudessa on suhteellisen monia, jotka jättävät luvatta palveluksen suorittamatta, Österlund kertoo.

– Hirmuisen iso osa niistä, jotka jäävät luvatta pois palveluksesta, eli kääntyvät lopulta karkureiksi, on maahanmuuttajataustaisia, mikä on huolestuttava ilmiö.

Österlund ajattelee, että tilanteen parantamiseksi tarvitaan suurempia yhteiskunnallisia toimenpiteitä, mutta myös Puolustusvoimat yrittää kannustaa maahanmuuttajataustaisia suomalaisia suorittamaan palveluksen. Kommunikaatio on yksi tärkeä väline.

– Jos me jotenkin saisimme sitä valistusta ja asiaa vietyä eteenpäin sitä kautta, että olisimme lähempänä heitä, ja heillä olisi mahdollisuus tulla kysymään enemmän asioita, hän pohtii.

Österlund toivoo myös, että maahanmuuttajataustaiset asepalveluksensa suorittaneet henkilöt kertoisivat kokemuksistaan ja palveluksen positiivisista puolista heidän yhteisöissään.

Rasismia on monenlaista

Neuvotteleva virkamies Anna Bruun työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksiköstä kertoo, että rasismia ilmenee monin eri tavoin, ja kaikki ne tavat voivat ilmetä myös asepalveluksessa.

– Rasismissa ei ole kyse vain siitä, että ihmiset esimerkiksi huutelevat toisilleen kadulla tai käyttävät rasistisia ilmaisuja, Bruun huomauttaa.

Koska rasismi on usein tiedostamatonta ja rakenteellista, Bruun pitää tärkeänä, että aiheesta koulutetaan.

– On tietysti tärkeää, että sekä esimiesasemassa olevia että muita ihmisiä Puolustusvoimissa koulutetaan, niin että he ovat tietoisia siitä, että jokainen meistä saattaa jollakin tavalla syrjiä.

Puolustusvoimat kouluttaakin työntekijöilleen ja varusmiehilleen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Boosey ja Sutinen suorittavat varusmiespalvelustansa Kaartin jääkärirykmentin 2. jääkärikomppaniassa, joka on valmiusyksikkö.