Asepalveluksen sujuvoittaminen esillä eduskunnassa: katumusaika lyhentynee, lisää suojaosaa tuloille
Hallituksen eduskunnalle antamissa lakiesityksissä ehdotetaan muun muassa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen peruuttamismahdollisuuden keston lyhentämistä sekä 200 euron suuruista suojaosaa avustuksiin.
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksensä torstaina 21. lokakuuta liittyen asevelvollisuuslain 118 § ja siviilipalveluslain 79 § muutokseen ja uuteen lakiin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Tämän lisäksi hallitus esitti sotilasavustuslain 11 § muutettavaksi.
Hallituksen esitys sotilasavustuslain muutoksesta koskee tulokäsitteen muutosta. Hallitus ehdottaa otettavaksi käyttöön 200 euron suuruisen suojaosan siten, että avustuksen suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon asevelvollisen palkka- ja yrittäjätulojen suojaosan ylittävä osa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asevelvollisen tulojen ylittäessä 200 euroa kuukaudessa, vähennetään ylittynyt summa avustuksen määrästä. Laki astunee voimaan 1.1.2022, mikäli esitys hyväksytään eduskunnassa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen toteaa 21. lokakuuta julkaistussa twiitissään uudistuksen olevan merkittävä:
– Tärkeä uudistus, joka muun muassa parantaa sotilasavustusta saavien varusmiesten taloudellista asemaa.
Asevelvollisuuslain muutos mahdollistaa kutsuntojen järjestämisen etänä vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asevelvollinen ei itse voi päättää osallistumisestaan, sillä päätöksen tekee puolustusministeriö. Aluetoimistot saavat oikeuden peruuttaa kertausharjoituksia ja siirtää harjoitusmääräyksiä pandemiatilanteen aikana.
– Asevelvollisuuslain muutosten osalta merkittävimmiksi voi mainita niin sanottujen etäkutsuntojen mahdollistamisen ja kutsuntojen ajankohdasta poikkeamisen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä, toteaa puolustusministeriön hallitussihteeri Joona Lapinlampi.
– Lisäksi asepalveluksen aloittamisajankohdan sääntelyn yhtenäistäminen ja joukko-osaston komentajan oikeus määrätä asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka asepalveluksen keskeyttämisen yhteydessä ovat asevelvollisen kannalta merkityksellisiä muutoksia.
Jatkossa muutosta kertausharjoitukseen haetaan aluetoimistolta, joka on käsitellyt asevelvollisen vapautushakemuksen. Lapinlammen mukaan asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytymisen sääntelyn selkeyttäminen on merkittävä muutos, vaikka se koskeekin pientä osaa asevelvollisista.
Naisten "katumusaikaa" lyhennetään kolmanneksella
Naisten oikeutta keskeyttää asepalvelus lasketaan 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta. Näin estetään asepalveluksen keskeyttäminen tehtyjen koulutushaaravalintojen jälkeen ja niistä aiheutuvat siirrot perusyksiköiden välillä.
– Muutoksella saatetaan lainsäädäntö vastaamaan vanhan lain alkuperäistä ajatusta siitä, että asepalveluksen palvelusmääräyksen peruuttaminen pitäisi tehdä jo ennen koulutushaaravalintoja. Koulutuskausien pituudet ovat muuttuneet lain säätämisen jälkeen niin, ettei nykyinen 45 päivän aikaraja vastaa enää sitä, mitä lailla on ollut tarkoitus säätää, Lapinlampi toteaa.
Ehdotettu lyhennetty harkinta-aika on Lapinlammen sanoin suhteutettu nykyisiin koulutuskausien pituuksiin ja vastaa suhteessa vanhan lain 45 päivän aikarajaa. Muutoksella ei ole vaikutusta koulutuskausien pituuksiin tai muihin aikatauluihin.
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuminen aikaistuu maaliskuusta tammikuun 15. päivään. Näin naisten valintatilaisuus voitaisiin jatkossa järjestää kutsuntojen yhteydessä. Nykyisin kutsunnat ja valintatilaisuus on eriytetty toisistaan.
– Muutos parantaa naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua jo koko asepalveluksen alkumatkasta alkaen. Samalla muutos helpottaa myös aluetoimistojen työtä, Lapinlampi korostaa.
– Lisäksi naisille mahdollistetaan jatkossa muutoksenhaku kutsunta-asiain keskuslautakuntaan, joka on ylin muutoksenhakuviranomainen asevelvollisuusasioissa, Lapinlampi kertoo.
Käsittely kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on Lapinlammen mukaan maksutonta ja jopa nopeampaa verrattuna hallinto-oikeuksiin, jotka ennen käsittelivät naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevat muutoksenhakuasiat. Lakimuutos tasavertaistaa naisten ja miesten asemaa.
Pandemia-ajan opit muutoksen pohjana
Tulevilla uudistuksilla ei ole Lapinlammen mukaan merkittävää vaikutusta asepalveluksen järjestelyihin tai suorittamiseen. Muutokset tähtäävät asepalvelusta koskevan lainsäädännön ajantasaistamiseen. Tarkoituksena on myös selkeyttää oikeustilaa esimerkiksi muutoksenhaun osalta.
– Kutsuntoja ja kertausharjoituksia koskevassa sääntelyssä joustetaan siten, että lainsäädäntö ottaisi jatkossa huomioon Covid-19-pandemian kaltaiset poikkeukselliset tilanteet, Lapinlampi huomauttaa.
Lakiin toivotaan muutosta vaarallisten tartuntatautien leviämisen estämiseksi. Lapinlammen mukaan Covid-19-pandemian huomioimisen lisäksi lainsäädännössä oli myös muita kehityskohteita.
– Esimerkiksi asevelvollisuuslaissa tarkoitetusta asepalveluksen viimeisestä mahdollisesta aloittamisajankohdasta ei ole tähän mennessä ollut yhdenmukaista sääntelyä. Lisäksi esimerkiksi lain termistöä oli tarpeen päivittää vastaamaan nykyisten koulutuskausien nimiä, Lapinlampi selventää.
Siviilipalveluksesta kieltäytyvät vapaaksi vuosien kierteestä
Siviilipalvelusvelvolliset voivat nykyisen lain perusteella joutua ongelmalliseen kierteeseen kieltäytyessään palveluksesta kahdesti.
– Jos siviilipalvelusvelvollista, jota vastaan on tehty rikosilmoitus siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta, ei syytetä kyseisistä rikoksista tai häntä ei tuomita niistä vankeusrangaistukseen, siviilipalveluskeskuksen on määrättävä hänet uudelleen palvelukseen, Lapinlampi kertoo.
Henkilön tultua määrätyksi uudelleen siviilipalvelukseen ja mahdollisesti kieltäytyessä uudelleen, ei asian johdosta suoritettu esitutkinta Lapinlammen mukaan enää johda syytteeseen. Mikäli syyte nostettaisiin, hylättäisiin se tuomioistuimessa, sillä samasta asiasta ei oikeusperiaatteiden ja -käytännön mukaan saa tuomita kahdesti. Nykyisen lain puitteissa kierre ratkeaisi vasta siviilipalvelusvelvollisen täytettyä 30 vuotta. Tuleva lakimuutos mahdollistaisi tuomittujen vapauttamisen palveluksesta tuomion suorittamisen jälkeen. Vastaava muutos tehdään myös asevelvollisuuslain 118 §:ään asevelvollisuudesta kieltäytymisen osalta.
– Näin säästettäisiin Puolustusvoimien, Siviilipalveluskeskuksen ja oikeuslaitoksen resursseja, Lapinlampi korostaa.
Ehdotetut lakimuutokset astuvat voimaan 1.1.2022, mikäli eduskunta ne hyväksyy.
