Sol Martin Jõemaa

Kuvassa näkyy kolme miespanelistia istumassa penkeillä ja keskustelemassa.

Arktisen kaksoiskäyttöteknologian asiantuntijat kokoontuivat Iso-Britannian suurlähetystöllä keskustelemaan valtioiden ja yritysten yhteistyöstä.

"On välttämätöntä, että pyrimme yhteistyöhön aina, kun se on mahdollista" – Suomen ja Iso-Britannian kannattaisi lisätä arktisen alueen kaksoiskäyttöteknologian kehittämistä

Oliver Kraatz

Valtioiden erikoisosaamisen yhdistäminen kiihdyttäisi muuten haastavaa teollisuusaluetta.

Arktisen alueen merkitys on viime vuosina noussut. Samoin alueella hyödynnettävän kaksoiskäyttöteknologian, eli siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitetun teknologian kehittäminen on entistä tärkeämpää.

– Arktinen puolustuskyky on Suomelle selkeästi tärkeää, muistuttaa Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Jouni Koivisto.

Koiviston mukaan Suomen arktisessa puolustuskyvyssä ei ole pahempia puutteita, mutta hän korostaa, että kaikkeen on hyvä varautua etukäteen.

Pohjoiseen soveltuvan kaksoiskäyttöteknologian kehitys on vaativaa muun muassa äärimmäisten olosuhteiden ja puutteellisen infrastruktuurin takia. Esimerkiksi GPS- ja kompassijärjestelmät lakkaavat toimimasta lähellä pohjoisnapaa. Lisäksi teknologioiden kehittämiseen soveltuvia tutkimustiloja on rajallisesti.

Koivisto korostaa, että monipuolinen yhteistyö kaksoiskäyttöteknologian kehittämisessä on hyödyllistä, kunhan yhteistyö on Puolustusvoimien intressien mukaista. Puolustusvoimat hakee kumppaneita esimerkiksi yrityksistä, korkeakouluista ja Nato-liittolaisista, kuten Iso-Britanniasta.

Koiviston mukaan arktiselle alueelle soveltuvan kaksoiskäyttöteknologian kehittämistä hidastaa resurssien puute. Koivisto haaveilee, että jatkossa siihen voisi hyödyntää myös esimerkiksi varusmiehiä ja reserviläisiä.

– Meillä on tiivistä ohjelmaa Puolustusvoimissa, mutta he [reserviläiset ja varusmiehet] voivat tarjota työvoimaa ja luovia ideoita, kertoo Koivisto.

Innovaatioita äärimmäisiin ympäristöihin

Tohtori Jack Mulroe Iso-Britannian Defence Science and Technology Labista sanoo, että Suomi ja Iso-Britannia voisivat yhdistää erikoisosaamisensa kehittämään toimivampaa teknologiaa.

– On välttämätöntä, että pyrimme yhteistyöhön aina kun se on mahdollista, Mulroe sanoo.

Yhteistyön etuna on kustannusten, resurssien ja tulosten jakaminen. Lisäksi yhteisen tutkimuksen kautta kaikki osallistujat luovat vahvemmat suhteet ja tasoittavat heidän heikkouksia.

Myös Imperial College Londonin Kvantti-innovaation apulaisprofessori Dr. Joseph Cotter pitää Suomen ja Iso-Britannian yhteistyötä itsestään selvänä.

– Suomella sekä Iso-Britannialla on paljon puolustusteknologiaa, joka on kehitetty äärimmäisiin ympäristöihin: Iso-Britannialla on Pohjanmeri ja Suomella Lappi, Cotter sanoo.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa kehitetään drooneja edellä mainittuihin ympäristöihin, jotka kestävät sadetta ja lunta sekä voivat operoida laajoilla toimialueilla.