Arjen turvallisuus kuuluu kaikille ja se tehdään yhdessä

Sisäministeriön Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaarissa purettiin Valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Viesti oli selvä: sisäinen turvallisuus tehdään yhdessä.

– Emme halua, että Suomi on keskivertaisesti turvallisin maa, vaan haluamme, että Suomi on maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille, sisäministeri Maria Ohisalo tiivisti Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteet.

Ohisalo toimi yhtenä puhujista Sisäministeriön järjestämässä Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaarissa, joka avasi sisäisen turvallisuuden selonteon sisältöä ja tavoitteita. Puhujiksi oli pyydetty Ohisalon lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Erja Saarinen.

Kaksi viikkoa sitten eduskunnalle luovutettu kaikkien aikojen toinen sisäisen turvallisuuden selonteko kuvaa Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia, sekä määrittää sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämissuunnan vuoteen 2030 saakka. 

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että saamme kaikki yhtäläisesti nauttia perustuslain turvaamista oikeuksista ja vapauksista, Ohisalo taustoitti.

Hän korosti, että sisäinen turvallisuus luodaan yhdessä, mutta muistutti, että samaa kaikille -periaate ei takaa kaikille samaa lopputulosta. Yksi tuoreen selonteon uusista ajatuksista oli, että sisäinen turvallisuus on henkilökohtaista ja yksilöllistä.

– Puhumme turvallisuudesta usein niin kuin se olisi kaikille yhteinen ja kaikille sama. Tilastot kuitenkin osoittavat muuta. Se, mitä ikäviä asioita meille tapahtuu ja miten paljon riippuu siitä, keitä olemme. Ikämme, sukupuolemme, asuinpaikkamme ja muut meitä määrittävät ominaisuudet ovat tiiviissä yhteydessä erilaisiin turvallisuusongelmiin, Ohisalo muistutti.

Maailman turvallisin maa

Webinaarissa nousi hyvin esille, että sisäinen turvallisuus on erittäin monimuotoinen asia. Sitä tarkasteltiin monista näkökulmista: yksilön näkökulmasta, alueellisesta näkökulmasta ja koko Suomen näkökulmasta. Asiantuntijoille oli mahdollista myös esittää kysymyksiä, ja aikaiseksi saatiinkin erinomaista keskustelua.

Sisäisen turvallisuuden selonteko lähtee siitä, että turvallisuus muuttuu osana yhteiskunnallista muutosta, sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoi. Hän painotti, että muutos on harvoin yksiselitteistä parempaan tai huonompaan suuntaan. 

Selonteossa on useita linjauksia siitä, mitä tulisi tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin ja Suomi olisi vuosikymmenen päätteeksi maailman turvallisin maa. Webinaarissa Pimiä teki selväksi, että kyse ei ole yhdestä toiminnan mullistavasta käänteentekevästä muutoksesta.

– Enemmänkin kyse on siitä, että luomme mahdollisuudet yhteistyölle ja poistamme siltä esteitä. Ei riitä, että me johtavassa asemassa olevat pelkästään annamme sille luvan, vaan meidän tulee aktiivisesti myös edistää sen toteutumista, Pimiä kiteytti.

Tämän päivän webinaari oli ensimmäinen loppuvuoden aikana toteutettavasta sisäministeriön Valtakunnallisten turvallisuuswebinaarien sarjasta. Seuraava webinaari kuullaan syyskuun lopussa.