Ansioituneita suomalaisia muistettiin kunniamerkeillä

3 740 henkilöä painaa rintaansa kunniamerkin itsenäisyyspäivänä.

Tänä vuonna tasavallan presidentti myönsi Suomen valkoisen ruusun ja Suomen leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä yhteensä 3 740 henkilölle. Kunniamerkeistä korkein, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi myönnettiin pääministeri Petteri Orpolle.

Suomen leijonan suurristin saivat EU-komissaari Jutta Urpilainen, emerituspiispa ja -professori Eero Huovinen sekä emerituskansleri Thomas Wilhelmsson. 

3. luokan vapaudenristi myönnettiin miekkoineen everstiluutnantti Vesa Sundqvistille. Ilman miekkaa 3. luokan vapaudenristin saivat toiminnanjohtaja Janne Kosonen ja oikeustieteen kandidaatti Ismo Nöjd.

Suomen valkoisen ruusun komentajamerkki myönnettiin muiden muassa sisäministeri Mari Rantaselle, työministeri Arto Satoselle ja ulkoministeri Elina Valtoselle. Kaikki Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien saajat löydät täältä. Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkien saajat löytyvät niin ikään ritarikunnan kotisvuilta. 

Lahjoitustyötä sotilaskotien hyväksi

Tasavallan presidentti myönsi joensuulaiselle yrittäjälle ja kauppaneuvokselle Väinö H. Bromanille 1. luokan vapaudenristin maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä. 

– Isänmaa on minulle tärkeä. Ymmärsin sodan jo lapsena, koska olen syntynyt vuonna 1932. Lapsuudenkodissani sodan kauhuista kuunneltiin radiosta, Broman muistelee.

Bromanin Riitta-vaimo liittyi vuonna 1974 mukaan Kontiolahden sotilasyhdistyksen toimintaan, minkä myötä Väinö H. Broman osallistui erilaisiin juhlapäiviin ja kiinnostui Puolustusvoimien toiminnasta.

Väinö Broman on ollut aktiivinen liike-elämän lisäksi myös urheilussa ja lahjoitustyössä. Kuva: Samuli Kuittinen

Broman tuki vuonna 2023 valmistunutta Onttolan sotilaskodin rakennusprojektia miljoonan euron lahjoituksella. Hän on lahjoittanut sotilaskodeille muun muassa autoja ja tukenut muutakin maanpuolustustyötä vuosikymmenten ajan.

– Onttolan entisessä sotilaskodissa oli erittäin huono sisäilma, joten sisaret eivät enää pystyneet työskentelemään siellä, Broman kertoo.

Kulttuurin ja urheilun saralla Broman on kanavoinut tukea Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön ja Joensuun Katajan Yleisurheilun Tukisäätiön kautta.

Uusimpana maanpuolustustyön tuen mahdollistajana pian 92 vuotta täyttävällä Bromanilla on vuonna 2022 perustettu Riitta ja Väinö H. Bromanin säätiö, joka jakaa apurahoja Pohjois-Karjalaan.  
Väinö H. Broman on tullut tunnetuksi vuonna 1965 perustamastaan Pielisensuun Auto Oy:stä, jonka nykyinen nimi on Broman Group Oy. Tämä puolestaan osti vuonna 2007 omistamansa Varaosamaailman rinnalle turkulaisen Motonet-erikoisliikeketjun.

Broman on nuoruudessaan ollut myös kilpaurheilija. Hän kilpaili Rooman olympialaisissa vuonna 1960 olympiahaulikkoammunnassa. Lisäksi hän on tehnyt uraa golfissa, josta hän on saanut kaksi SM-hopeaa.