Ankkurit ylös!
Englannin, Ranskan ja Saksan kiertävällä reitillä merikadetit ja henkilökuntaoppilaat pääsevät ensimmäistä kertaa suuren sotalaivan kyytiin harjaantumaan omissa tehtävissään käytännön tasolla.
Merisotakoulun perinteinen vuosittain järjestettävä koulutuspurjehdus lähti liikkeelle Helsingin kauppatorilta toukokuun toisena päivänä.
Koulutuspurjehdus 23 nimeä kantavaan harjoitukseen osallistuu noin 50 oppilasta. Suurin osa heistä on ensimmäisen ja kolmannen vuoden merikadetteja, mutta mukana on myös kymmenkunta ammattialiupseeria merenkulku sekä -konelinjalta.
Tänä vuonna koulutuspurjehduksen on määrä kestää kuusi viikkoa, ja reitti kulkee Itämeren, Pohjanmeren sekä Atlantin valtameren kautta. Ensimmäisen kymmenen päivän jälkeen miinalaiva Hämeenmaan, jolla purjehdus toteutetaan, on määrä ankkuroitua Ranskan Brestiin huoltotauolle.
Tämän jälkeen purjehdus jatkuu Ranskan länsirannikon läheisyydessä Atlantilla, josta laiva suuntaa Englantiin. Englannin pysähdyksen jälkeen purjehdus huipentuu Itämerellä järjestettävään BALTOPS 23 -harjoitukseen, johon osallistuu eri maiden merivoimien joukkoja aina Yhdysvalloista saakka.
Merisotakoulun koulutuspäällikkö Eero Kallio korostaa koulutuspurjehduksen olevan laaja kokonaisuus, jossa oppilaat pääsevät ensimmäistä kertaa hyödyntämään koulutettuja aiheita käytännössä taistelulaivan ympäristössä.
– Purjehdus toteutetaan neljässä eri vaiheessa. Vaiheet sisältävät erilaisia toimenpiteitä, mutta pääideana on se, että yhden vaiheen kestäessä reilu kymmenen päivää, alus pääsee aina pysähtymään suunnitelmallisesti satamaan ja täydentämään varastojaan.
Ensimmäisessä vaiheessa aluksen henkilöstö koulutetaan jakokirjan mukaisiin tehtäviin, ja alus saadaan perustettua. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävänä taas on nostaa aluksen taisteluvalmiutta neljännessä vaiheessa siirryttävään suureen BALTOPS-harjoitukseen, joka päättää purjehduksen.
Tavoitteena taisteluvalmis osaaminen
Eri vuosikurssin kadettien sekä aliupseerioppilaiden osallistuessa purjehdukselle on selvää, että aluksen tehtävät jaetaan osaamisen mukaan.
– Nuorempi kadettikurssi harjoittelee laivalla enemmän perustehtäviä, kuten ruorimiehen ja tähystäjän hommia. Suurella osalla opiskelijoista ei ole aikaisempaa taustaa meripalveluksesta, koska laivastokadetiksi voi hakea kaikista aselajeista. Tavoitteena on oppia taistelualuksen perustehtävät.
– Vanhemmat kadetit sitten harjoittelevat laivan vastuutehtäviä. He ovat vastuussa aluksen kulusta, ja toimivat nuorempien esimiehinä, Kallio selittää tehtävien jaosta.
Yksi purjehduksen päätavoitteista on tarjota oppilaille Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vaatimusten mukaista koulutusta merenkulusta. Reitin kulkiessa tärkeillä Eurooppalaisilla merialueilla tulevat erilaiset olosuhteet tutuiksi.
– Reitti, jonka purjehdus kulkee, on erittäin haastava merenkulullisesti. Paikat kuten Englannin kanaali tai Tanskan salmet ovat erittäin kapeita, ja liikenne vilkasta. Näissä tilanteissa osaamista tulee soveltaa, eikä pelkkä eteenpäin tähystäminen enää riitä, Kallio toteaa.
