Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Viljami Paimen

Kuvassa henkilö ampumaradalla

Ampumaharrastuksen voi aloittaa esimerkiksi kokeilemalla pistooleita tutustumisammunnassa.

Ammuntoja voi jatkaa intinkin jälkeen

Joona Komonen

Ampumaharrastuksen voi yhdistää mainiosti reserviläistoimintaan. Ampumaradoilla harrastusta voi harjoittaa monella tapaa.

Ruotuväki kävi tutustumassa ampumaharrastukseen Konalassa sijaitsevalla Helsinki Gunpoint -ampumaradalla. Kouluttajat Olli Myllymäki ja Sami Kallinen esittelivät harrastusta tutustumisammunnan sekä toiminnallisemman ammunnan merkeissä.

Yrityksen tarjoamaan tutustumisammuntaan kuuluu pistooliammunnan lisäksi koulutusta aseen käsittelystä sekä toiminnasta radalla. Koulutus aloitetaan oppitunnilla luokassa, jossa käydään läpi ammunnan vaiheet, aseenkäsittelyä sekä turvallisuusasioita.

Turvallisuuskoulutuksessa käydään läpi varusmiespalveluksen suorittaneille tuttuja asioita, kuten aseenkäsittelyn neljä kultaista sääntöä. Myös ampumaradalla käytettävät komennot tuntuvat tutuilta intin käyneille, mutta meno radalla on yleisesti ottaen rennompaa, kun kyseessä on vain harrastus.

Aseenkäsittelykoulutuksesta löytyi useamman kerran pistoolilla ampuneellekin uusia temppuja. Ennen radalle siirtymistä käytetyt harjoitusaseet auttoivat erityisesti ampumaotteen hiomisessa.

Ampumista edeltävässä koulutuksessa käytiin läpi muun muassa turvallisuusasioita sekä aseenkäsittelyä. Kuva: Viljami Paimen

Itse radalla hommat sujuivat sutjakkaasti, sillä kaikki toimenpiteet lipastamisesta lähtien oltiin käyty jo läpi aiemmin. Pienempikokoisella .22 kaliiperin pistoolilla oli helppo aloittaa, sillä rekyyli oli pieni ja ase kevyt. Toinen pakettiin kuuluva ase oli 9 millimetrin kaliiperilla varustettu Glock, joka oli hieman hankalampi tapaus. Glockilla pääsi haastamaan aiemmin opittuja taitoja, ja reiät alkoivat jo toisella lippaalla ilmestymään tauluun.

Harrastamista monella tasolla

Ampumaharrastuksen aloittaminen on Suomessa suhteellisen hankalaa, sillä aselupien saaminen esimerkiksi pistoolia varten kestää kahden vuoden verran. Jotkin ampumaradat tarjoavat tätä varten asehotelli-palvelua, jossa rata ostaa käyttäjän puolesta aseen "omille luvilleen" ja antaa mahdollisuuden harjoitella, sillä ennen kuin omat luvat ehtii saamaan.

Aseharrastuksesta kiinnostuneille Myllymäki ja Kallinen suosittelevat aluksi käymään tutustumisammunnassa, minkä avulla voi nähdä hyvin kiinnostaako ampumaharrastus. Myllymäki nostaa yhdeksi suositukseksi uusille harrastajille myös MPK:n kurssit, joista saa hänen mukaan laadukasta koulutusta hyvään hintaan.

Intin käyminen tarjoaa Kallisen mukaan hyvän aloitusmahdollisuuden aseharrastukselle. Itse harrastuksen aloittaminen voi olla kallista aseiden hinnan takia, mutta sen saa onnistumaan pienemmälläkin budjetilla. Kallinen kertoo, että ensimmäiseksi ei kannata ostaa kalleimpia varusteita, vaan ampuminen onnistuu jopa crocsit ja t-paita päällä.

– Ei kannata hukata sitä intistä saatua aseenkäsittelypohjaa vaan lähteä suoraan harrastamaan, Kallinen kannustaa.

Tavallisten rata-ammuntojen lisäksi tarjoaa myös erilaisia tilanteita simuloivia ammuntoja. Päädyn lisäksi sivuilla sijaitsevat seinät on vahvistettu siten että niitä päin voidaan ampua. Tämä mahdollistaa erilaisten ratojen rakentamisen kiinnittämällä päädyn lisäksi sivulla oleville seinille tauluja. Ampumaradalta löytyy myös erilaisia esteitä, joiden avulla rataa voidaan muokata tarkemmin.

Kallinen käy 30-40 ammuntakisassa joka vuosi ja merkittäväksi saavutukseksi mainitsee Finnish brutality -kilpailun voittamisen. Mitaleita Kallinen kertoo keränneensä kaappiinsa toistakymmentä. 

– Suomessa on kova taso. Ei sieltä niin vaan käydä hakemassa mitalia ja Suomessa on paljon minuakin kovempia ampujia, Kallinen toteaa.