"Jokaiseen rastiin on pyritty yhdistämään lihaskuormitusta ja ampumatarkkuutta" – Ammunnan sotilas-SM-kilpailut mittelöitiin Säkylässä

Hiki virtaa ja laukaukset paukkuvat, kun tarkkuus ja nopeus punnitaan toiminnallisen ammunnan rasteilla.

Nuorempi rajavartija Samuel Tiili kiristää taisteluliivinsä viimeistä kertaa. Tuomari antaa äänimerkin, ja suoritus käynnistyy vauhdikkaasti.

Tiili ampuu rynnäkkökiväärillä kuusi laukausta kolmeen maalitauluun, jonka jälkeen hän kuljettaa ripeästi kaksi paria harjoitustelamiinoja noin 50 metrin päähän.

Rasti jatkuu telamiinojen luota. Maalitaulut ovat tällä kertaa lähempänä, mutta haasteita tuottavat pienemmät peltitaulut, jotka kaatuvat kumoon merkiksi osumasta. Tiili suoriutuu rastista mallikkaasti ampuen sarjan parhaan tuloksen.

Tiili osallistuu toiminnalliseen ammuntaan henkilökunnan miesten sarjassa. Ammuntaan sisältyy neljä rastia, joilla pyritään simuloimaan realistista taisteluympäristöä.

– Aika iso painoarvo on maaliosumilla. Sitä yritin koko ajan miettiä ja muistaa hengittää, kun juoksin miinojen kanssa.

Oikea-aikainen toiminta ratkaisee

Tiili korostaa, että eniten ampujalta vaaditaan rauhallista ja oikea-aikaista toimintaa ampumahetkellä. Ampuja joutuu jatkuvasti etenemään ja miettimään esimerkiksi sitä, miten puun rungon välistä maalit näkee parhaiten.

Toiminnallisen ammunnan johtaja, luutnantti Miro Säkkinen luonnehtii rasteja hyvän tasapainon löytämisellä. Tärkeää on olla kuluttamatta itseään loppuun ennen laukaisua, mutta jaksaen myös sen jälkeen ripeästi edetä seuraavalle ampumapaikalle.

– Jokaiseen rastiin on pyritty yhdistämään lihaskuormitusta ja ampumatarkkuutta. Tavoitteena on löytää hyvä tasapaino. Joku saattaa olla vähän nopeampi liikkeistään, mutta hengästyttää samalla itsensä alkumetreillä, jolloin itse laukaisutapahtuma saattaa olla vähän heikompi, Säkkinen sanoo.

Ammunnan rastit pyritään sitomaan siihen, miten vihollinen voisi maastossa liikkua. Esimerkiksi maaston muotoja ja etäisyyksiä hyödyntämällä voidaan jäljitellä eri vihollistilanteita.

 
Samuel Tiili voitti toiminnallisen ammunnan miesten sarjan. Kuva: Karoliina Huopalainen

Tasaisia hengityksiä ja puristavia laukauksia

Porin prikaatissa palveleva upseerikokelas Juha-Pekka Vähätalo kilpailee 300 metrin kivääriammunnan varusmiesten sarjassa. Hän aloitti ammuntaharrastuksen jo 5-vuotiaana. Vähätalo kertoo, että kiväärillä ampuessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja keskittyä jokaiseen suoritukseen laukaus kerrallaan. 

– Ei saa alkaa miettiä asioita eteenpäin tai muuten keskittyminen herpaantuu ja suoritus epäonnistuu, Vähätalo toteaa.

Kivääriammunnassa huomioitavaa on ampuma-asento ja sen tukevuus. Etäisyys ampumapaikalta maalitauluihin on 300 metriä eli kaksi kertaa enemmän kuin perinteisessä 150 metrin rynnäkkökivääriammunnassa.

Kivääriammunnassa on 30 minuuttia aikaa ampua 20 laukausta omatoimisesti. Pisteitä voi kerätä enimmillään 200. Tämän vuoden kilpailussa kultamitali irtosi 191 pisteellä.

Jännitykseen Vähätalo kertoo tottuneen, koska kokemusta on jo kansainväliseltäkin tasolta. Vähätalo on ampunut sekä EM-kisoissa että maailmancupissa.

– Päivä on tuntunut ihan normaalilta kilpailupäivältä. Pieni jännitys on totta kai, mutta siihenkin olen tottunut. Enemmänkin pyrin käyttämään sitä voimavarana, Vähätalo kertoo.

Kivääriammunnassa laukauksessa tulee keskittyä siihen, että se on puristava. 

– Myös tuuli pitää ottaa huomioon, koska matka on niin pitkä. Tänään sää on hyvä ja tuulikin pientä, niin ei sillä ole vaikutusta tällä taitotasolla.

Turvallisuus ennen kaikkea

Suurimpia haasteita ampumatapahtuman järjestämisessä ovat Säkkisen mukaan olosuhteet, sillä niihin ei luonnollisesti voi vaikuttaa.

– Jos maasto muuttuu mutaiseksi, niin joku suunniteltu rasti saattaa olla toteuttamiskelvoton. Tänään on ollut aivan fantastinen sää. Eri vuodenaikoina voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi aurauksia tai hiekoittamaan teitä.

 

Yhdellä rasteista kannettiin telamiinoja. Kuva: Karoliina Huopalainen

Turvallisuus on peruslähtökohta, mistä ampumatoimintaa lähdetään rakentamaan. Kilpailuissa turvallisuus näkyy toiminnan ja taisteluvälinemateriaalin valvonnassa sekä aseiden tarkastuttamisessa.

– Toimihenkilöt huolehtivat lähtökohtaisesti kilpailun turvallisesta järjestelystä. Kun ampuja seuraa annettuja ohjeita, niin hän voi keskittyä nauttimaan itse ammunnasta, Säkkinen kertoo.

Toiminnalliseen ammuntaan osallistui yhteensä 40 kilpailijaa. Säkkinen toteaa taitotason olevan varsin korkea. Ampujat ovat hyvin taidokkaita ja kokeneita ammunnan harrastajia.

– Kantahenkilökuntaa on ollut ampumassa tänään kiitettävästi. He ovat suhtautuneet ammuntoihin positiivisesti ja pyrkineet ottamaan kaiken irti ammunnoista, itseään säästelemättä.

Henkilökunnassa on nuorempia ja vanhempia ampujia. Säkkinen kertoo vanhempien ampujien usein mentoroivan nuorempia, minkä ansiosta kilpailuihin on helppo lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Säkkinen toivoo etenkin lisää nuorempia ammattisotilaita osanottajiksi kilpailutoimintaan.

Tulokset

Varusmiesten Parolan Kilpi -joukkuekilpailun voittaja on Kainuun prikaati. Yleismestaruuden ja rynnäkkökiväärilajien joukkuekilpailun voitti Jääkäriprikaati.

Varusmiesten sarjojen voittajat:

• 300m kivääri makuu, Arno Hautaniemi KAIPR
• Rynnäkkökivääri 3x5 Is, Eero Puranen KAIPR & Laura Linnamäki KARPR
• Rynnäkkökivääri 6+6+6 Is, Juhani Tasala & Laura Savukoski JPR

Henkilökunnan sarjojen voittajat:

• RK-toiminnallinen ammunta (optinen tähtäin), Samuel Tiili P-KR & Sami Räisänen PVLOGLE
• RK-toiminnallinen ammunta (rautatähtäimet), Otto Känsälä JPR, Juho Mattila & Elli Riipinen LOGK
• Rynnäkkökivääri 6+6+6 Is, Topi Hellsten PORPR & Elli Riipinen LOGK