Ammattiräjäyttäjän unelma

Vuoden 2016 loppupuolella Kajaanin kaupunki kysyi Kainuun prikaatilta, olisiko Kajaanissa sijaitseva Vimpelinvaaran hyppyrimäki mahdollista purkaa räjäyttämällä. Pyyntö suuntautui Pohjan pioneeripataljoonalle, joka teki tuolloin ensimmäiset tiedustelut mäkeen liittyen.

Räjäytystyön johtaja, yliluutnantti Janne Ottavainen kertoo, että vuonna 1957 rakennettu hyppyrimäki oli ollut jo jonkin aikaa käyttökiellossa sen vaarallisen kunnon takia. Korkea, laho rakenne oli turvallisinta kaataa räjäyttämällä ja kaupungin jatkaa sen purkamista metsäkonein.

– Kohdetta arvioitiin myös siten, onko siitä hyötyä henkilökunnan jatkokoulutukselle, Ottavainen sanoo.

Sopimukseen päästiin ja räjäytys päätettiin toteuttaa osana Pohjan pioneeripataljoonan täydennyskoulutusta. Siihen kuului myös vieressä sijainneen tuomaritornin kaataminen räjäyttämällä.

Tiistaina 21. helmikuuta rakenteeseen porattiin reiät panostusta varten ja sahattiin tiettyjä kohtia sen rakenteesta. Kahden päivän aikana mäen alla työskenteli eri tehtävissä viitisentoista henkilöä, joihin kuului panostajia ja muita tukihenkilöitä.

Keskiviikkoaamuna alkoi panostaminen. Reikiin eri puolilla hyppyrimäkeä ja tuomaritornia panostettiin yhteensä noin 10 kiloa Peno-räjähdettä. Ennen puoltapäivää kaikki oli valmiina kello kahdeksi merkattua räjäytystä varten, jolle odoteltiin myös mukavasti yleisöä.

Ennen räjäytystä Ottavainen kertoi itsellään olevan vahva usko siihen, että kaikki tulee sujumaan suunnitelmien mukaan. Kun kyseessä on uusi kohde, ei tarkkaa puun ja rakenteiden käyttäytymistä voi hänen mukaansa tietää.

– Tietoa on saatu aikaisemmista referenssikohteista ja verrattu omia suunnitelmia niihin. Kaikki mäet ovat yksilöitä eli kaikki on pitänyt suunnitella alusta alkaen.

Ottavaisen uralla tämä oli ensimmäinen erikoiskohteen räjäytys.

Katso videolta, miten hyppyrimäen räjäytys sujui: https://www.youtube.com/watch?v=GK9lqpYKD4U

 

Panostus alkoi keskiviikkoaamuna kipakassa pakkassäässä.

 

Vimpelinvaaran hyppyrimäen kaltaisten kohteiden räjäytyksellä on puolustusvoimilla pitkät perinteet, kertoo pioneeritarkastaja, everstiluutnantti Mikko Illi.

– Monia mielenkiintoisia kohteita on aikojen kuluessa räjäytetty. Esimerkiksi vuonna 2015 räjäytettiin Porin Energian piippu, Illi kertoo.

Huvikseen rakennelmia ei posautella, vaan siihen täytyy liittyä koulutuksellinen näkökulma.

– Taustalla on aina koulutus tai osaamisen ylläpitäminen. Mistään muusta syystä näitä ei lähdetä tekemään, Illi sanoo.

Hänen mukaansa räjäytyspyyntöjä tulee puolustusvoimille eri tahoilta aika ajoin. Lisäksi puolustusvoimat etsii itsekin aktiivisesti sopivia kohteita.

– Järjestämme rakenteiden räjäyttämisen ja panostajan kursseja, joiden opetussisältöön liittyy vaativien räjäytyskohteiden suunnittelu ja toteutus. Lisäksi haluamme pitää yllä osaamista vaativien kohteiden tuhoamiseen.

Erityisen kiinnostuneita puolustusvoimat on siltakohteista, joiden tuhoaminen liittyy olennaisesti pioneerien sodanajan tehtäviin.

– Tuollaisen hyppyrimäen tai ison sillan tuhoaminen on jokaisen pioneerin unelma, Illi sanoo.

Viimeisin Illin tiedossa oleva hyppyrimäen räjäytys on vuodelta 2012, jolloin Satakunnan pioneeripataljoona räjäytti Hyvinkäällä sijainneen Sveitsin hyppyrimäen. Myös Kainuun prikaatilla oli tuoretta kokemusta ennen Vimpelinvaaran mäkeä. Prikaati räjäytti vuoden 2016 kesällä Vihannissa olleen ison teräsbetonisillan.

– Silloin, kun kyseessä on yli 38-metrinen kohde tai ne ovat vaikeassa paikassa, ei niitä pysty turvallisesti purkamaan, jolloin ne tiputetaan suoraan alas. Hyppyrimäkien lisäksi myös isot piiput yleensä kaadetaan räjäyttämällä.

Vaikka Illin mukaan muuta perustetta kuin koulutus ei ole, on toki mahdollista että joku pyytäisi virka-apua jonkin vaaralliseksi todetun rakenteen räjäyttämiseksi.

– Tilatuista töistä tilaaja maksaa aina käyvän korvauksen, johon kuuluvat käytetyt materiaalit ja työtunnit. Emme voi tehdä niitä ilman korvausta ja vääristää siten alalla toimivien yritysten työmahdollisuuksia, Illi kertoo.

Illin tiedossa ei ole, että puolustusvoimilla olisi lähitulevaisuudessa sovittuna samankaltaista räjäytystyötä.

– Muutamia pyyntöjä on ja ne ovat selvityksen alla. Mahdolliset työt pitää aina käydä tarkistamassa sen suhteen, palvelevatko kohteet meitä. Monesti aikataulu on sellainen, että samaan aikaan meillä ei ole käynnissä sopivaa kurssia.

Hyppyrimäen lisäksi kaadettiin vastapäiseen suuntaan sen vierellä sijainnut tuomaritorni.

 

Pakkassäässä 22. päivä helmikuuta oli räjäytystä saapunut seuraamaan runsaasti väkeä. Myös mediaa tapahtuma kiinnosti, räjäytys lähetettiin suorana useiden lehtien nettisivuilla. Väkijoukon odottaessa taivaalle kohosi surahtaen useita kuvauskoptereita.

Kellon lyödessä kaksi räjäytyksestä varoittava katkonainen äänimerkki kajahti ilmoille. Ääni tiheni hiljalleen, ja sitten kuului komea räjähdyksen ääni. Mäen edestä katsottuna oikealla sijainnut tuomaritorni romahti oikealle päin.

Sitten odoteltiin taas hetki. Äänimerkki päästettiin uudelleen ilmoille, samalla kun moni katsomossa tallensi tapahtumaa kameroilla ja puhelimilla. Kuului valtaisa pamaus ja hyppyrimäki romahti vasemmalle, johon oli etukäteen puista raivattu sen leposija.

Iltapäivän näytös ei yllätyksiä tarjonnut. Pohjan pioneeripataljoona selvisi koitoksesta puhtain paperein. Räjäytystä seuraamaan saapunut pipopäinen kansa alkoi pikkuhiljaa poistua koteihinsa.

Harjoituksen johtajana toimineen kapteeni Jari-Matti Perttulan mukaan kaataminen sujui juuri niin, kuin oli suunniteltu.

Räjäytys kiinnosti yllättävän paljon, mutta Kajaanin kaupungin tavoitetilanakin oli luoda tästä hyvässä hengessä mediatapahtuma. Väkimäärä lieni siellä 600 hengen kieppeillä, Perttula arvioi.