Ammattilaisten käytössä ambulanssi takaa palvelusturvallisuuden

Puolustusvoimien kenttäsairaanhoitajien työvälineisiin kuuluu ambulanssi. Sen on toimittava aina moitteetta – hätätilanteessa henki on kyseessä.

Maastonvihreän maalipinnan taakse verhoutuvat lähes kaikki puolustusvoimien ajoneuvot, eikä lääkinnällisen pelastustoiminnan kalusto ole poikkeus. Käytössä on kolme erilaista alustaa, joiden päälle on rakennettu ambulanssivarustus.

– Nykyiset ambulanssit ovat alustaltaan Mercedes-Benzin G-sarjaa, Sprintereitä tai uusimpana hankittuna Volkswagenin Amarok. Päälirakentaminen on tehty kotimaisien valmistajien toimin, suunnittelija Sami Lindh logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksesta valottaa.

Ajoneuvot on varustettu standardien mukaan siten, että taso vastaa siviilissä käytettäviä ambulansseja.

– Lisäksi huomioidaan puolustusvoimien ohjeet varomääräysten pohjalta, Lindh jatkaa.

Järjestelmäkeskus vastaa kaluston kokonaisuudesta. Kunnossapidon hoitaa Millog Oy, minkä lisäksi Lääkintävarikko Ilmajoella huolehtii lääkinnällisestä varustuksesta.

– Kehitystyö lähtee käyttäjien, eli alan ammattilaisten huomioista ja tarpeista, Lindh huomauttaa.

Käyttäjälle tärkeää on, miten ajoneuvo soveltuu arjen haasteisiin. Upinniemessä vastaavana kenttäsairaanhoitajana toimivan Marko Salon mukaan ambulanssien suunnittelussa on huomioitu maasto-olosuhteissa toimiminen.

– Meillä on käytössä nelivetoja, maavaraltaan hieman siviilimalleja korkeampia ambulansseja.

Evakuointikäytäntöjen selvittäminen on osa ampumaharjoitusten suunnittelua. Tavoite on, että siviiliyksikkö pääsisi mahdollisimman lähelle jatkohoidon turvaamiseksi.

– Tarvittaessa ampuvan joukon pitää yhdessä miettiä, miten evakuointi toteutetaan lähemmäs saavutettavaa pistettä, Salo huomauttaa.

Tyypillisesti kenttäsairaanhoitaja päivystää yksin. Suuremmissa harjoituksissa mukana voi olla lääkäri tai toinen kenttäsairaanhoitaja. Mikäli ammattilaista ei ole saatavilla, hankitaan kuljettaja, joka määritellään ennen harjoituksen alkua.

– Jos epäillään, että potilas saattaa esimerkiksi menettää tajuntansa, kenttäsairaanhoitaja on kuljetuksen aikana hoitotilassa. Yleensä tilaamme jatkokuljetuksen siviiliorganisaatiolta, jotta voimme jatkaa töitä harjoitukseen jäävän joukon kanssa, Salo kertoo.

Koulutus ajoneuvon käyttöön ja kenttäsairaanhoitajan ammattitaito ovat vakiovarustusta tärkeämpiä. Ambulanssista löytyy perustarvikkeet automaattisesta verenpainemittarista defibrilaattoriin sekä esimerkiksi noin 4 000 litraa lääkkeellistä happea, jonka käsittely täytyy hallita.

– Lisäksi kenttäsairaanhoitajilla on mukanaan hoitoreppu, jossa on lääkkeitä ja välineistöä. Sillä saadaan laajennettu perustason varustus, Salo selittää.

Tilauskohtaisesti mukana saattaa olla erityistä varustusta, esimerkiksi allergialääkkeitä sekä adrenaliini-injektoreita allergiakaudella riskiarvion perusteella.

– Taisteluammunnoissa riskitekijät verenvuotovammoihin ovat isommat. Esimerkiksi kiristyssidetarpeita on enemmän mukana, sekä täydennysmateriaalia ensiapuhenkilöitä varten, Salo kertoo.

– Ammunnoissa on myös ensiapuvarohenkilöitä, lääkintäkoulutettuja varusmiehiä tai kantahenkilökuntaa. Heillä on asiaankuuluva ensiapuvarustus, joka yhteispelillä käydään läpi ennen kuin ammunnat alkavat, hän jatkaa.

Ambulanssia käyttävät vain ammattilaiset. Lääkintämiehiä koulutetaan vain siten, että he löytävät tarvittaessa varusteet ambulanssista.

– Jos varusmies on alan ammattilainen, voimme kouluttaa välineiden käyttöä. Sitä ei kuitenkaan voi velvoittaa, Salo painottaa.

Salo vetoaa joukko-osastoihin ja ambulanssien käyttäjiin huolellisen ylläpidon osalta.

– Ambulanssi on erityisajoneuvo, jonka kaluston on oltava aina kunnossa. Loppuvuodesta annettiin ohje, että ambulanssia saisivat käyttää vain ammattikoulutetut. Se ei ole vielä kaikkialla mennyt perille, Salo harmittelee.

Hän viittaa käytäntöön, jossa puolustusvoimien ajoneuvoja säilytetään ja huolletaan joukko-osastoissa keskitetysti.

– Autot pitäisi säilyttää samoin kuin siviilissä, pelastusasemilla tai vastaavassa lämmitetyssä tilassa. Silloin voitaisiin huolehtia siitä, että auto saa aina virtaa ja laitteet latautuvat. Jos jättää auton kylmänä seisomaan, parin tunnin päästä voi olla edessä tositilanne, eivätkä laitteet toimikaan, Salo täsmentää.

Vuodesta 2005 puolustusvoimissa työskennellyt Salo pitää aihetta tärkeänä palvelusturvallisuuden kannalta.

– Meidän on varmistettava, että ammattilaisten välineet toimivat, jotta kaikki saadaan suoritettua turvallisesti.