Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Kim Svensson, Försvarsmakten

Toteutuessaan Ruotsin valikoiva asevelvollisuus ei syrjäyttäisi nykyistä ammattiarmeijaa, vaan toimisi sen täydentäjänä.

Ammattiarmeijaan siirtyminen aiheutti reserviläiskadon Ruotsissa

Timo Muona

Ruotsi harkitsee valikoivaa asevelvollisuutta, joka koskisi todennäköisesti sekä miehiä että naisia ja perustuisi asevelvollisen omaan halukkuuteen. Taustalla on nykyisen ammattiarmeijan pula reserviläisistä.

Ruotsalaislehti Svenska Dagbladet uutisoi viime keskiviikkona, että Ruotsissa harkitaan valikoivaa asevelvollisuutta nykyisen ammattiarmeijan rinnalle. Uudistus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että asepalveluksen suorittaisi osa tiettyyn ikäluokkaan kuuluvista miehistä ja naisista.

Ruotsin puolustusvoimien selvitykseen perustuva lakiehdotus on tarkoitus esitellä puolustusministeriölle syyskuun lopussa. Valikoiva asevelvollisuus olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin Ruotsissa vuonna 2010.

Ruotsin puolustusasiamies Suomessa, eversti Peter Stolt kertoo, että syynä mahdollisen valikoivan asevelvollisuuden käyttöönoton taustalla ovat Ruotsin armeijan ongelmat rekrytoida riittävästi vapaaehtoisia reserviläisiä.

– Luulen, että kun Ruotsi pani toimeen nykyisen järjestelmän vuonna 2010, ongelmia vapaaehtoisten reserviläisten rekrytoinnissa ei kyetty ennustamaan. Sen sijaan kokopäiväisesti palkattujen sotilaiden ja upseerien rekrytoinnissa ei ole tähän asti ollut minkäänlaisia ongelmia, Stolt sanoo.

Stolt arvioi, ettei mahdollisella muutoksella olisi negatiivisia vaikutuksia Ruotsin ja Suomen väliseen sotilasyhteistyöhön. Päätös järjestelmän säätämisestä perustuisi meneillään olevaan tutkimukseen, jonka on arvioitu valmistuvan tämän kuukauden loppuun mennessä.

Ennen kuin tutkimus on valmis, puolustusasiamies ei halua ennustaa, millä tavalla asepalvelukseen astuvat ihmiset valittaisiin. Hän on silti varma, että molempia sukupuolia koskevassa järjestelmässä valinnat perustuisivat yksilön sopivuuteen ja motivaatioon. Stolt ei myöskään usko, että kyseessä olisi järjestelmän täydellinen muutos.

– Nykyinen ammattiarmeija säilyisi ja lisäksi olisi mahdollisuus käyttää tämän täydentämiseksi asevelvollisuutta osittaisena, Stolt kertoo.

Ammattiarmeijaan puolustuksensa perustavissa maissa asepalveluksen suorittaminen on vahvasti yhteydessä yksilön omaan puolustusmotivaatioon. Suomen sotilassosiologisen seuran hallituksen jäsen, tutkija Jarkko Kosonen kertoo, että sotilassosiologisten tutkimusten mukaan yksilön sitoutuminen ammattiarmeijaan liittyy kolmeen vaiheeseen.

– Ensimmäisenä on halu liittyä asevoimiin, toisena halu sitoutua palvelemaan asevoimissa työuran aikana ja kolmantena sitoutuminen mahdollisessa taistelutilanteessa, eli kykeneväisyys ”pysyä poterossa” ja taistella, Kosonen luettelee.

Olennaista vapaaehtoisessa rekrytoitumisessa on Kososen mukaan se, mitä asevoimat ja yhteiskunta tarjoavat yksilölle, jotta hän haluaa sitoutua asevoimiin ja maansa puolustamiseen.

Ammattiarmeijoissa johtajiston rekrytointi on ollut helpompaa kuin miehistön, sillä ammatin arvostus ja urakehitys on ollut monipuolisempaa. Monissa yhteiskunnissa armeijan miehistötehtäviin rekrytoitumisessa on nähty olevan yhteys sosiaaliluokkaan. Armeija on tarjonnut mahdollisuuksia koulutukseen, pysyvään työpaikkaan ja taloudellisiin etuihin.

Ruotsin nykyiseen ammattiarmeijaan rekrytoitumisessa Kosonen ei näe selkeää yhteyttä sosiaaliluokkien kanssa, mutta hänen kokemuksensa mukaan miehistön rekrytoiminen on ollut Ruotsissakin ollut haasteellisempaa.

– Jos Ruotsissa siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen, valtion tulisi kertoa kansalaisilleen, mitä vastaan varaudutaan puolustautumaan ja nostaa esille arvot ja tekijät, jotka nähdään puolustamisen arvoisina. Tuollainen keskustelu auttaa kansalaisia sitoutumaan maanpuolustukseen, Kosonen sanoo.

Kososen mukaan asevelvollisuuden palauttamiseen voisi kytkeytyä myös laajempi ajatus jonkinlaisesta kansalaispalveluksesta, joka sisältäisi muita yhteiskunnan turvallisuuteen liittyviä elementtejä.

–On sanottu, että hybridisodassa etulinja kulkee koko yhteiskunnan läpi. Ruotsilla voisi olla tässä yhteydessä mahdollisuus vastata tuohon uhkamalliin hyödyntämällä asevelvollisia myös muihin kuin sotilaallisiin tehtäviin.