Älylaitteet tarjoavat sotilaskäytössä monia hyötyjä mutta myös riskejä – "Paljastaa enemmän tietoa kuin käyttäjä osaa edes kuvitella"
Siviilipuolen älylaitteita kehitetään jatkuvasti sotilaskäyttöön sopiviksi.
Viime vuoden lopussa uutisoitiin, että Yhdysvaltain puolustusministeriö tilasi 87 miljoonan euron arvosta älysormuksia suomalaiselta terveysteknologiayhtiö Ouralta. Myöhemmin Yhdysvallat perui tilauksen, mutta kiinnostus kertoo, kuinka tärkeää on saada reaaliaikaista tietoa sotilaiden toimintakyvystä ja terveydestä.
Hiljattain eläkkeelle jääneen Puolustusvoimien tutkimusjohtajana työskennelleen insinöörieversti Jyri Kosolan mukaan älylaitteiden lisääntyminen sotilaskäytössä on pitkään jatkunut prosessi. Kehitys on hänen mukaansa ollut hidasta, mutta pidemmällä aikavälillä perustavanlaatuista ja merkittävää.
Kuva: Mika Virtanen
Elektroniikka on miniatyrisoitunut eli pienentynyt. Sensoreita voidaan nyt hyödyntää esimerkiksi vaatteissa ja varusteissa. Kosola muistuttaa, että materiaalit ovat halventuneet, joten erilaisista mittausvälineistä on tullut aiempaa kustannustehokkaampia.
– Sotilaskäytössä hyödynnetään erilaisia siviilipuolelle kehitettyjä älylaitteita, kuten vaatteita ja muita varusteita, joilla saadaan tärkeää tietoa. Lisäksi näitä laitteita on mahdollista räätälöidä ja kehitellä vielä paremmin sotilaskäyttöön soveltuviksi, Kosola sanoo.
Älyä ympäri kehoa
Sotilas voi kantaa useita älyllä varusteltuja varusteita. Ne mahdollistavat tietojen keräämistä, prosessointia sekä tallentamista ja jakamista.
– Erilaiset älypäähineet, kuten kypärät ja kuulosuojaimet voivat auttaa sotilasta äänen seulonnassa. Ne voivat esimerkiksi korostaa tai vaimentaa ääniä ja oppia tunnistamaan omien ja vastustajien laukaukset, jolloin saadaan lisättyä taistelijan tilannetietoisuutta, Kosola selventää.
Kehoon voidaan sijoittaa älyvaatteita tai -kankaita. Niiden avulla voidaan seurata sotilaan elintoimintoja, kuten happisaturaatiota, sykettä, ruumiinlämpöä ja jopa huomata, jos sotilas menee sokkitilaan.
Kuva: Mika Virtanen
Kosola muistuttaa, että jo olemassa olevaa laitteistoa olisi järkevää hyödyntää sotilaskäytössä.
– Sen sijaan, että jaettaisiin jokaiselle oma älylaite rynnäkkökiväärin tapaan, näen järkevämpänä sen, että sotilaat voisivat liittää oman älylaitteensa Puolustusvoimien järjestelmään ja saada siitä tietoa itselleen sekä kouluttajalle.
Puolustusvoimat voisi tulevaisuudessa tarjota laitteen, jolla voidaan vastaanottaa tietoa tavallisessa arkikäytössä olevasta älylaitteesta. Kosolan mukaan tämä vaatii kuitenkin sen, että laite on pystyttävä yhdistämään turvallisesti Puolustusvoimien järjestelmään.
Puettavat sensorit suunnitteilla
Suomessa kehitetään parhaillaan sotilaille tarkoitettua puettavaa sensoriteknologiaa. Projekti on osa Puolustusvoimien vuoden 2025 tutkimusohjelmaa ja sen päävastuulliseksi toteuttajaksi on valittu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.
Vasta alussa olevan projektin tavoitteena on mitata käyttäjän fyysistä toimintakykyä ja kuormitustilaa. Lisäksi tarkoituksena on luoda edellytykset suorituskyvyn reaaliaikaiseen seurantaan ja tiedon tallentamiseen. Tulevaisuudessa on mahdollista, että komentaja voi ruudulta seurata reaaliaikaisesti taistelussa olevien sotilaiden tilaa.
Kuva: Mika Virtanen
Projektin johtajan, professori Heikki Kyröläisen mukaan puettavan sensoriteknologian avulla on mahdollista saada selville tietoa.
– Asevoimat laittavat paljon resursseja aseteknologiaan, mutta tärkeää on myös niiden sotilaiden huomioiminen, jotka niitä aseita käyttävät taistelutantereella. Puettava sensoriteknologia mahdollistaa tämän, koska se seuraa koko ajan sotilaan toimintakykyä ja esimerkiksi huonossa toimintakyvyssä oleva sotilas huomataan ja voidaan vetää pois taistelusta, Kyröläinen sanoo.
Älylaitteet tuovat haasteita
Älylaitteet tuovat mukanaan riskejä. Suurimmat haasteet liittyvät tietoturvaan.
Kuva: Mika Virtanen
– Älylaite paljastaa käyttäjästään enemmän tietoa kuin käyttäjä osaa edes kuvitella. Jos vihollinen pääsee näihin tietoihin käsiksi, voi se käyttää henkilökohtaisia tietoja aseena vaikkapa maalittamalla kyseistä henkilöä, Kosola huomauttaa.
Älylaitteita hyödynnettäessä on tärkeää tunnistaa riskit. Sen jälkeen voidaan pohtia, ovatko hyödyt riskejä suuremmat. Kosola uskoo, että riski on ottamisen arvoinen, jos ne huomioidaan riittävän hyvin kokonaisuudessa.
