Alexander Reichsteinin teoskokonaisuus syntyi pakosta käsitellä Ukrainan sodan aiheuttamaa ahdistusta
Moskovassa syntynyt taiteilija muistuttaa rikkinäisestäkin saatavan yhtenäisen, vaikkei koskaan ehjää.
Täysimittaisen sodan syttyminen oli leikkimielisestä lapsille suunnatusta taiteestaan tunnetulle taiteilijalle sokki, joka muutti hänen työnsä luonnetta. Repairing the Irreparable -sarjan pirstaloituneesta keramiikasta kootuissa teoksissa sodan synnyttämä ahdistus on käsinkosketeltava. Teokset tuovat pakostakin mieleen uutiskuvien ruhjoutuneet ruumiit ja raunioituneet kaupungit.
Mutta Alexander Reichsteinin luomat hahmot ja rakennelmat eivät taiteilijan mukaan kuvaa vain tuhoa, vaan myös jälleenrakentamista ja eheytymistä. Näyttely muistuttaa, että rikkinäisestäkin saa jälleen yhtenäisen, vaikkei koskaan täysin ehjää. Tämä koskee niin rakennuksia, yhteiskuntaa kuin ihmisen kehoa ja mieltä.
– Tämä on ollut terapiaa minulle, Reichstein toteaa taideteosten, työkalujen ja materiaalien täyttämässä työhuoneessaan Helsingin Pakilassa.
Lapsille suunnattu taide tauolla
Moskovalaissyntyinen Alexander Reichstein on elänyt Helsingissä vuodesta 1990 ja tehnyt ansiokasta uraa Suomessa. Alun perin hän muutti tänne vaimonsa töiden takia. Helsinkiin oli tarkoitus perustaa suomalais-venäläinen päiväkoti. Hyvin äkkiä kaikki kuitenkin muuttui, ja muutos on sen jälkeen ollut jatkuvaa.
– Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä oli hyvin tiivistä yhteen aikaan ja sitä edistettiin kaikin tavoin. Nyt sitä ei ole lainkaan, Reichstein kertoo.
Alexander Reichsteinin näyttelyitä on nähty ympäri Eurooppaa. Taiteessaan hän keskittyy usein lapsiin ja nuoriin ja on muun muassa kuvittanut lukuisia lastenkirjoja. Hän on esimerkiksi kuvittanut Alexis Kouroksen kirjan Gondwanan lapset, joka vuonna 1997 palkittiin Finlandia-junior -palkinnolla. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Valtion lastenkulttuuripalkinto.
Näyttely Repairing the Irreparable eroaa tematiikaltaan ja tunnelmaltaan selvästi hänen aikaisemmasta tuotannostaan. Teosten ei kuitenkaan ole tarkoitus lietsoa kauhua tai ahdistusta – päinvastoin.
– Emme tarvitse enempää uutiskuvien raakuutta elämäämme, vaan mahdollisuuksia purkaa niiden herättämiä tunteita, Reichstein toteaa.
– Minulla on aikaisempia lapsiperheille suunnattuja näyttelyitä vielä kiertämässä, ja ovat koska vain tilattavissa. Mutta sota on vienyt luovan ajatteluni muualle, hän jatkaa.
Tällä hetkellä työn alla on näyttelykokonaisuus, joka käsittelee pakolaisuutta ja evakkoja. Reichstein kertoo, että teoksessa esiintyy ukrainalaisten pakolaisten lisäksi Karjalan evakoita ja muita sotien kauhuja paenneita.
Jokaisella sirpaleella oma tarinansa
Alexander Reichstein on kerännyt teoksien sirpaleita jo pitkään.
– Suuri osa sirpaleista on Arabian tehtaan jätekasoilta. Sieltä vein mukanani monta ämpärillistä 1990-luvun alussa. Niitä on tarttunut mukaan myös muualta vuosien saatossa: Rhodokselta, Firenzestä, Lissabonista, Reichstein luettelee.
– Palaset ovat seuranneet mukanani mutta niille ei ole löytynyt sopivaa käyttöä. Olen pitänyt niitä varastossa, teipit laatikoiden päällä muistutuksena mistä ne ovat, hän jatkaa.
Sodan myötä palaset löysivät paikkansa. Teokset ovat eräänlaisia kolmiulotteisia mosaiikkeja, joiden valmistaminen oli haastava ja tyhjentävä kokemus. Erityistä keskittymistä vaativa työ oli hyvä tapa sulatella taustalla soivasta radiosta jatkuvalla syötöllä tulevia järisyttäviä uutisia.
– En saanut ajatuksia oikein muualle, oli pakko vain tehdä. Ja syksyllä 2022 teoksia alkoi olla niin paljon, että ne oli pakko saada näyttelyyn, Reichstein avaa teosten syntyä.
Repairing the Irreparable -näyttely avattiin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023 Sodan ja rauhan keskus Muistissa, Mikkelissä. Näyttelyn toinen osa on nähtävillä Sotamuseon Tykistömaneesilla Suomenlinnassa syyskuun loppuun saakka.
