Älä ole pelkkä aamulaskuri
Kirjoittajan mielestä palvelustehtävä on tärkeämpi kuin sen kesto.
Moni meistä varusmiespalvelusta suorittavista tai sen jo suorittaneista on saattanut suhtautua puolustusvoimien tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin sekä yleisesti asepalvelukseen skeptisesti. Myös itse ajattelin ennen palvelukseen astumista, että lyhin palvelusaika riittäisi varsin hyvin ja sekin olisi hukkaan heitettyä aikaa. Minulla oli opiskelu- ja työpaikka sekä urheiluharrastus ja elämä muutenkin hyvin järjestyksessä. Ajattelin, että olisi yhteiskunnalle hyödyllisempää lähettää Kainuun pakkasiin mieluummin työttömiä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai niitä, joiden päivittäinen liikunta koostuu ulko-oven ja parkkipaikan välisestä kävelymatkasta.
Kun varusmiespalvelukseni alkoi tammikuun toisena päivänä, olin hieman kauhuissani.
En tiennyt mihin yksikköön olisin menossa, keiden kanssa tulisin majoittumaan tai miten tulisin palveluksesta selviämään. Ainut asia mistä olin varma, oli, että tulisin hajoamaan aamuihini ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin. Varusmiespalveluksen käyminen oli minulle pakko, josta halusin suoriutua kunnialla ja mahdollisimman nopeasti. En niinkään ajatellut mitä olisin menossa tekemään, sillä minulle palvelustehtävää tärkeämpi asia oli sen kesto.
En myöskään uskonut, että intissä voisi saada koulutusta, joka olisi relevanttia muualla kuin intissä. En uskonut, että esimerkiksi puolustusvoimien antamaa johtajakoulutusta voisi mitenkään hyödyntää liike-elämässä. Eihän nykypäivänä voisi yrityksen johtajana toimia henkilö, joka tukeutuu pelkkään omaan ylempiarvoisuuteensa ja jakaa alemmille portaille käskyjä huutaen.
Kun arki kasarmilla alkoi rullata ja intin käytännöt tulla tutuiksi, pystyin toteamaan pelkoni omasta selviytymisestäni turhiksi. Myös ennakkoluuloni puolustusvoimien tarjoamaa koulutusta kohtaan hälvenivät. Näiden ennakkoluulojen tilalle tuli tietoa. Esimerkiksi johtajakoulutuksessa opetettava johtamistyyli on sovellettavissa myös yrityksen johtamiseen.
Myös oman inttiurani suunta muuttui, kun hakeuduin toimittajaksi ja samalla palvelemaan 165 vuorokauden sijasta 255. Sen sijaan, että olisin edelleen yrittänyt selvitä intistä lyhimmällä mahdollisella palvelusajalla, ymmärsin, että tärkeämpää kuin itse varuskunnan porttien sisäpuolella vietetyn ajan määrä on, miten sen päättää käyttää. Päätin käyttää mahdollisuuden hankkia koulutusta, jota en saisi muualta. Varusmiespalveluksen suorittajasta tulikin siis motivoitunut oppija. Kannustan muitakin käyttämään oman palvelusaikansa hyödyksi, vaikkei se aina miellyttävältä tunnukkaan.
