Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Juho Lehtonen

Kuvassa Aku Louhimies.

Louhimies tutustui Omerta 6/12 -käsikirjoittaja Jari Olavi Rantalaan Haminan Reserviupseerikoulussa.

Aku Louhimies: Kulttuuri se vasta on voimakas puolustusase

Alexander Roininen

Ohjaaja kommentoi uuden Omerta 6/12 -elokuvan kuvausten olleen haasteellisia. Hän nostaa yhteistyön Puolustusvoimien kanssa mahdolliseksi tulevissa projekteissaan.

Ohjaaja Aku Louhimiehen uusi toimintaelokuva Omerta 6/12 saa ensi-iltansa tänään 19. marraskuuta. Elokuva perustuu Ilkka Remeksen kirjaan 6/12 ja sen pääosissa nähdään Jasper Pääkkönen, Nanna Blondell ja Sverrir Gudnason.

Elokuvassa terroristit hyökkäävät Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlaan ja ottavat koko Suomen valtionjohdon ja kulttuurillisen kerman panttivangeikseen. Pääkkösen näyttelemä Max Tanner määrätään panttivankitilanteen neuvottelijaksi ratkaisemaan räjähdysherkkä tilanne.

Louhimies kertoo elokuvan kuvausten olleen erittäin haasteellisia.

– Toimintakohtauksellisesti elokuvassa on helikoptereita, lentokoneita, panssariajoneuvoja, takaa-ajokohtauksia ja räjähdyksiä, jotka vievät aina aikansa. Katsojana tilanteet hurahtavat silmien edessä, mutta niiden tekemisessä on ollut mukana satoja ihmisiä ja useita työtunteita, Louhimies avaa.

Hän kertoo Omerta 6/12:n olevan budjetiltaan historian suurin suomenkielinen elokuva yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Sen kuvausta varten suljettiin muun muassa Presidentinlinnan edusta ja elokuvaa on kuvattu myös ulkomailla. Louhimies itse mainitsee haastavimmiksi kuvauksiksi Viron Narvassa otetut kohtaukset talven kylmissä pakkasolosuhteissa. 

Haasteita toi myös kiireinen ohjaajavaihdos elokuvan tuotannossa. Omerta 6/12 -kuvaukset alkoivat ohjaaja Antti J. Jokisen johdolla. Suomen Kuvalehti uutisoi viime viikolla Jokisen ohjaaja-ajan vaaratilanteista, joissa rikottiin toistuvasti turvallisuussääntöjä. Lehden tietojen mukaan muun muassa varmistamaton ase oli viety näyttelijän ohimolle.

Louhimiehen pyydettiin tuotantoon mukaan "rauhoittamaan tilanne ja luotsaamaan projekti maaliin". Hän kertoo projektin olleen haasteellinen, koska joutui hyppäämään siihen ilman normaalia ennakkosuunnittelua. Muun muassa käsikirjoitus jouduttiin laatimaan täysin uudestaan alusta.

Louhimies toteaa, ettei turvallisuusriskejä tai muita turvallisuutta uhkaavia hetkiä raportoitu hänen ohjaaja-aikanaan.

– Asioiden tulee näyttää vaarallisilta, mutta olla turvallisia, Louhimies painottaa toimintaelokuvan kuvaamisessa.

Elokuvan toimintakohtauksia kuvattiin paljon Helsingin keskustassa. Kuvassa kohtaus Finlandia-talon edustalla. Kuva: Antti Rastivo

 

Keltainen valo Puolustusvoimat-yhteistyölle

Louhimies toteaa olevansa mahdollisesti kiinnostunut tekemään lisää action-elokuvia tulevaisuudessa. Kyseinen elokuva ei kuitenkaan ole hänen ensimmäinen isompi projektinsa – viimeisin, vuonna 2017 julkaistu Tuntematon sotilas, keräsi yli miljoona katsojaa.

Louhimies kertoo, että Tuntemattoman sotilaan kaikki suurimmat kohtaukset toteutettiin Puolustusvoimien alueella. Elokuva kuvattiin pitkälti Karjalan ja Kainuun prikaateissa, jonka lisäksi Puolustusvoimat tarjosi myös logistista ja asiantuntija-apua.

– Puolustusvoimat on organisaatio, jonka kanssa on hirveän helppoa ja selkeää työskennellä. Se on hyvin tärkeä osa Suomea ja suomalaisuutta, Louhimies avaa suhdettaan Puolustusvoimiin.

Louhimies suoritti asepalveluksen Panssariprikaatissa ja on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti. Hän kertoo, että intti antaa hyvän läpileikkauksen omaan ikäpolveen ja sieltä voi löytää hyviä ystäviä. Esimerkiksi sekä Omerta 6/12 että Tuntemattoman sotilaan käsikirjoittaja Jari Olavi Rantalaan Louhimies tutustui reserviupseerikurssilla Haminassa, jossa he olivat molemmat oppilaskunnan jäseniä.

Toisaalta, elokuvaohjaajana, hän nostaa myös kulttuurin merkittävän rooliin maanpuolustuksen näkökulmasta.

– Näen, että kulttuuri se vasta on voimakas puolustusase. Mitä enemmän pidämme huolta omasta kulttuuristamme ja sivistyksestämme, sitä paremmin me pystytään tulevaisuudessa varautumaan kaikkiin hybridiuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen.

Louhimies näkee tulevaisuudessakin yhteistyön Puolustusvoimien kanssa olevan lähtökohtaisesti mahdollinen, mikäli hänen tuleva elokuvansa liittyy maanpuolustustyöhön, ja jos Puolustusvoimat katsoo elokuvan olevan sellainen, jossa se haluaa olla mukana yhteistyökumppanina. 

– Kaikki riippuu aina tarinasta, Louhimies kiteyttää ajatuksensa tulevaisuuden projekteistaan.