Aktiivista ulkovaltojen tiedustelua ja terrorismiuhkaa – tiedustelulainsäädännön selonteko julki

Uusi tiedustelulainsäädäntö on selonteon mukaan parantanut kansallista turvallisuutta ja määritellyt tiedustelun toimintarajat aikaisempaa tarkemmin.

Valtioneuvoston torstaina 16. joulukuuta hyväksymän tiedustelulainsäädäntöä koskevan selonteon mukaan tiedustelua koskeva lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta.

Tiedustelutoiminta torjuu ennen kaikkea suomalaisiin kohdistuvia uhkia, joiden lähtökohtana on kansallisen turvallisuuden vaarantaminen. Sen pääasiallinen tavoite on parantaa kansallista turvallisuutta sekä hankkia tietoa Suomeen kohdistuvista uhkista. 

Lainsäädäntö tuli voimaan perustuslakimuutoksen myötä kesäkuussa vuonna 2019. Se mahdollistaa tarvittavan tiedon hankinnan henkilöltä, ryhmältä tai valtiolta, joka uhkaa Suomen turvallisuutta ja maanpuolustusta tai vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Toisaalta laki rajoittaa myös tiedustelua määrittäen sen tehtäväkenttää aikaisempaa tarkemmin.

– Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa tiedustelulainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Uusiin ja monesta suunnasta ilmeneviin uhkiin varaudutaan myös jatkossa ajantasaisen lainsäädännön keinoin, joissa huomioidaan perustuslaista johtuvat edellytykset ja reunaehdot, sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape avaa tilannetta.

Uusien kriisien ennustamista

Selonteossa avataan Suomeen kohdistuvia uhkia ja muita turvallisuustilanteeseen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Se nostaa muun muassa ilmastonmuutoksen, kybervakoilun sekä maailmanpolitiikan ja suurvaltojen jännitteet mahdollisiksi riskeiksi.

Selontekoon on kirjattu Suomeen kohdistuvan aktiivista valtiollista tiedustelua. Koronapandemian aikana liikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet ulkomaisten toimijoiden toimintaa, mutta erityisesti kybervakoilu ja toiminta tietoverkoissa on ollut aktiivista.

Terrorismin uhka nostetaan myös yhdeksi turvallisuutta vaarantavaksi uhkaksi.

– Terrorismi on Suomessa tasolla kohonnut ja yksittäisten tahojen tekemät terrori-iskuja pidetään mahdollisena, Knape kertoo.

Kyseinen taso vastaa neliportaisella asteikolla tasoa kaksi. 

Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttaa selonteon mukaan äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Selonteossa mainitaan, että Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390.

Tiedustelussa pyritään myös tunnistamaan ja arvioimaan laaja-alaisesti uusia potentiaalisia kriisi- ja konfliktialueita.

– Laajemmassa kuvassa turvallisuusympäristön konkreettisimmat muutokset näkyvät erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän rajoihin liittyen. Niiden tarkkailussa on tiedustelulla merkittävä rooli, Knape analysoi.

Aktiivista lainvalvontaa

Tiedustelutoiminta jakautuu suojelupoliisin toteuttamaan siviilitiedusteluun ja Puolustusvoimien toteuttamaan sotilastiedusteluun.

Niiden toiminnan luonteen vuoksi tietojen julkisuutta ja jakamista rajoitetaan eri tavoin. 

Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka tiedustelulakien käytön laillisuutta valvova tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen ja ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen päätyivät eri päätelmiin liittyen tiedustelulain palomuurisääntelyyn.

Kyseessä on tiedustelulakiin kirjatusta palomuurista, joka sääntelee, mitä rikoksia koskevaa tiedustelumenetelmin kerättyä tietoa voidaan luovuttaa rikostorjuntaan. 

Hakola esitti vuosikertomuksessaan ajatuksen, että esimerkiksi suojelupoliisi voisi ilmoittaa keskusrikospoliisille tietoonsa tulleen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksen, jonka ankarin rangaistus on alle kolme vuotta vankeutta. Jääskeläinen kommentoi, ettei tiedustelumenetelmiä ole tarkoitettu rikostorjuntaan. 

Puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksikön yksikönjohtaja Hanna Nordström pitää keskustelua lainvalvonnasta positiivisena asiana.

– [Tässä tapauksessa] tuli osoitettua, että järjestelmä toimii ja on asioita, joista on hyvä, että pystytään korkeallakin tasolla sitten keskustelemaan, Nordström kommentoi.

– Valvontatoiminnan organisaatio toimii hyvin, vaikka jotkut tahot ovat kenties pitäneetkin sitä aika monimutkaisena ja hämmästelleet, että meillä on niin monen tason valvontaa.

Toistaiseksi on vielä epäselvää, tullaanko tiedustelulainsäädäntöä muuttamaan lähiaikoina ja mitä mahdolliset konkreettiset muutokset tulisivat olemaan.