Ajattelin, että siviilielämäni haaveet saavat hetkeksi jäädä kun menin inttiin, mutta olinkin väärässä

Puolustusvoimien tarpeet ja omat unelmat eivät välttämättä poissulje toisiaan.

– Tämä sopisi johonkin leffan kohtaukseen.

Se oli ajatukseni, kun kello oli jotain kymmenen ja puolenyön välissä. Olin poterossa lähivartiossa, ja käynnissä oli ensiyö metsässä alokaskaudellani. Kylmyys tunkeutui kehooni. Muistan, kun viereisen kohtalontoverin hengitys muuttui pakkasessa huuruksi.

En ollut koskaan ollut vastaavassa tilanteessa. Tuntui kuin olisin ollut mukana Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa.

Vaikka olinkin hetken kuin alikersantti Rokka väijymässä läpi lumisen vallin, en voinut kuvitella, miltä sota oikeasti tuntuisi. Huomasin, että ajattelin tilannetta vain elokuvallisesti, olihan tunnelma monesta leffasta tuttu.

Pohdin tällöin poterossani, miten voisin hyödyntää parhaalla tavalla taitojani armeijassa. Kuvittelin, että jos voisin luoda samalla tavalla tunnetta Puolustusvoimille ja katsojille, sillä voisi olla merkitystä oman tulevaisuuteni lisäksi monelle muulle ihmiselle.

Siitähän hyötyisi kummatkin osapuolet, Puolustusvoimat ja minä, ajattelin täynnä intoa.

Palaset loksahtivat kohdalleen, kun kuulin erityistehtävähausta. Tarjolla oli Ruotuväkeä, ICT-hommia, soittajia ja vaikka mitä. Loppujen lopuksi minua pyydettiin Pääesikunnan mediatuotantotiimiin, jossa tehdään pääasiassa videoita Puolustusvoimien nettisaitille. 

Nyt, saan luoda sitä tunnetta, kun olen esimerkiksi veteraanin tai lotan luona kylässä ja kuulen heidän tarinansa. Tai kun olen metsässä kuvaamassa sotilaita ja pyydän heitä juoksemaan niin lujaa kuin pystyvät ohi videokameran.

Huomasin, että tunne tulee myös kuvattaville. Tiedän luoneeni sitä tunnetta, kun ohi rynnistänyt sotilas palaa hengästyneenä takaisin minua kohti ja hymähtää iloisesti onnistuneen otoksen jälkeen.

Halusin jo ennen palveluksen aloittamista tehdä elokuvia ja luoda mieleenpainuvia otoksia, joilla saisin muiden huonon olon unohtumaan. Haluan luoda sellaista, johon voi vain juuri sillä hetkellä keskittyä. Ajattelin myös, että nyt nämä haaveet saavat hetkeksi jäädä, kun menen inttiin. Onneksi olin niin väärässä.

Nyt kun palvelusta on mennyt yli puolet ja katson taaksepäin, tunnen kiitollisuutta. Tämä tehtävä on mahdollistanut uskomattomia kokemuksia ja tapaamisia, joista tulen varmasti kertomaan loppuelämäni. Ja paljon käytännön oppia.

Tehtävä mahdollisti tunteen. Tunteen, joka syntyy uudelleen aina, kun saan uuden projektin käsiini.

Voit tutustua varusmiespalveluksen erityistehtäviin intti.fi-sivuilta. 1/25-saapumiserän johtajahaku on auki vielä sunnuntaihin 1. kesäkuuta saakka, 2/25 saapumiserän miehistöhaku alkaa pian palveluksen alkamisen jälkeen.