Ajankohtaisselonteon isoin kysymys on Nato
Hallituksen valmistelema ajankohtaisselonteko Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta on annettu eduskunnan käsittelyyn. Yksi suurimmista kysymyksistä lienee Suomen mahdollinen jäsenhakemus puolustusliitto Natoon sekä mahdollisen jäsenyyden seuraukset.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut koko Euroopan turvallisuuspolitiikan uuteen tilaan. Monet maat ovat tapahtumien myötä alkaneet miettiä sitä, kuinka sodan vaikutukset ulottuvat oman maan turvallisuusympäristöön. Suomi on muiden maiden tapaan reagoinut asiaan.
Hallituksen laatimassa ajankohtaisselonteossa esitellään toimia, joita Suomi aikoo tehdä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa vahvistamiseksi. Suomi aikoo esimerkiksi kehittää kansallista puolustuskykyä, vahvistaa yhteistyötä Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa sekä arvioida mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia. Mahdollisen jäsenyyden lisäksi selonteossa käsitellään kriisinsietokyvyn vahvistamista, taloudellisia vaikutuksia ja varautumista sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamista.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan, Matti Pesun mukaan selonteko on ikään kuin narratiivi eli kertomus, joka johdattelee Suomea kohti Nato-jäsenyyttä vaikka sitä ei suoraan sanota.
Merkittävä muutos Suomen turvallisuusympäristöön
Pesun mukaan Ukrainan sodan aiheuttama muutos Suomen turvallisuusympäristössä on iso. Samaa mieltä on Suomessa käytyä Nato-keskustelua tutkinut ja aiheesta väitöskirjan kirjoittanut Helsingin yliopiston asiantuntija Iro Särkkä.
– Ensinnäkin Suomen uhkakuvat ovat muuttuneet. Vaikka Suomen asema ei ole rinnasteinen Ukrainaan niin kyllähän se täälläkin laittaa heräämään ja arvioimaan sitä, miten Venäjä toimii, Pesu selventää.
– Kysymys on hyvin merkittävästä ja perustavaa laatua olevasta muutoksesta, Särkkä kommentoi.
– Mitään suoraa sotilaallista uhkaa ei Suomessa edelleenkään ole, Pesu muistuttaa.
Särkän mukaan Natosta olisi ollut hyötyä Suomen turvallisuudelle jo aiemmin.
– Minä olen ajatellut tätä asiaa aina niin, että jäsenyys olisi vähän niinkuin palovakuutus, että se vakuutus pitäisi ottaa ennen kuin se tulipalo on talon nurkilla. Tämä aito keskustelu olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin ikään kuin hyvän sään aikana, Särkkä täsmentää.
Iro Särkän mukaan Natosta olisi ollut hyötyä Suomen turvallisuudelle jo aiemmin. Kuva: Leevi Karasti
Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään kriisin keskellä
Muuttuneen tilanteen johdosta Suomen puolustuskykyä kehitetään nopeutetulla aikataululla. Lisäksi puolustukseen on osoitettu lisäresursseja, jotta puolustusmateriaalit ovat ajanmukaisia ja käyttökuntoisia ja niitä on riittävästi.
Suomi varautuu myös poikkeuksellisten, laaja-alaisten ja monitahoisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.
– Suomessa on systemaattisesti kehitetty kykyä erilaisten laaja-alaisten turvallisuusuhkien torjuntaan viranomaisten toimesta. Kokonaisturvallisuudesta ja kansallisesta kriisivalmiudesta on pidetty hyvin huolta. Lisäksi jokainen meistä kansalaisista voi omassa arjessamme varautua hybridiuhkiin, Särkkä avaa.
Myös mahdollinen informaatiovaikuttaminen pyritään torjumaan. Lisäksi Puolustusvoimat aloittaa laaja-alaiset toimet puolustuskyvyn vahvistamiseksi.
Näiden toimien lisäksi Suomi on päättänyt tiivistää yhteistyötä Ruotsin ja Norjan sekä muiden Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä kehitetään esimerkiksi Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) vision mukaan. Keskeistä yhteistyön kehittämisessä on turvallisuuden ja vakauden lisääminen Pohjois-Euroopassa, Itämerellä sekä arktisella alueella.
Maat ovat rauhan aikana suunnitelleet, rakentaneet ja harjoitelleet yhteistoimintakykyä, joka tähtää siihen, että maat voivat toimia yhdessä puolustusta koskevissa toimenpiteissä kaikissa olosuhteissa. Myös Suomen, Ruotsin ja Norjan välisen yhteistyön tavoitteena on luoda valmiuksia toteuttaa sotilaallisia operaatioita kriisi- ja konfliktitilanteissa.
Ollako vai eikö olla?
Suomen Nato-keskustelu on ollut pöydällä 1990-luvulta lähtien, mutta Ukrainan sodan myötä aihe on muuttunut jälleen ajankohtaisemmaksi. Särkän mukaan kansanedustajien kannat ovat muuttuneet Nato-myönteisemmiksi 2000-luvun aikana.
Särkkä mainitsee, että oikeistopuolueet ovat suhtautuneet jo 2000-luvun alussa Nato-jäsenyyteen vasemmistopuolueita myönteisemmin. Viime viikot ovat kuitenkin osoittaneet myös vasemmistopuolueiden kantojen kääntymisen myönteisempään suuntaan. Särkän arvion mukaan jäsenhakemus tullaan jättämään seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana. Samalla kannalla on myös Pesu.
– Tämä on oikeastaan ainut tällainen kansainvälisen yhteistyön ja liittoutumisen varteen otettava vaihtoehto, joka Suomella on oikeasti käytettävissä, Särkkä alleviivaa.
– Jos se on vain Suomesta kiinni, niin Suomi jättää jäsenhakemuksensa todennäköisesti lähiviikkoina, arvioi Pesu.
