"Turvallisuus on noussut suomalaisten tärkeimmäksi arvoksi"
Pellervon taloustutkimuskeskuksen mukaan turvallisuus on noussut suomalaisten tärkeimmäksi arvoksi suvaitsevaisuuden ja yhteisöllisyyden ohitse. Turvallisuuden merkitystä kokoonnuttiin pohtimaan Säätytalolle Suomalaisen Tiedeakatemian teemailtaan.
Turvallisuuteen kohdistuu tänä päivänä uusia ja uudenlaisia paineita informaation kyllästämässä ajassa. Tämän vuoksi Suomalainen Tiedeakatemia järjesti 12. maaliskuuta teemaillan, jossa pohdittiin turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tieteen näkökulmasta. Tilaisuuden avasi Suomalaisen Tiedeakatemian esimies, akateemikko Risto Nieminen.
– Pellervon taloustutkimuskeskus julkaisi tammikuussa 2018 tutkimuksen, jonka mukaan turvallisuus on noussut suomalaisten tärkeimmäksi arvoksi. Vielä kolme vuotta sitten vastaavassa tutkimuksessa ykkösenä oli suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys, Nieminen hämmästelee.
Alustukset keskusteluille pitivät Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen sekä Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytekniikan professori Tuomas Aura. Kumpikin asiantuntijoista piti tilaisuudessa noin puolen tunnin esitelmän valitsemastaan näkökulmasta.
Aalto-yliopiston professori Aura puhui esityksessään tietoturvan kehittämisestä ja sen vaikeudesta.
– Miksei internetiä vain korjata? hän kysyi yleisöltä.
Osavastaukseksi hän tarjosi itselleen valtavan koodin määrän ja sen kerrostuneisuuden eli sen, että on rauta-alusta ja sen päälle on laitettu useita virtualisointikierroksia.
Maanpuolustuskorkeakoulun professori Huhtinen keskittyi informaation aseellistumiseen ja informaatiovaikuttamiseen. Hän aloitti kertomalla meidän tunteman informaation käsitteen alkutaipaleesta.
– Noin 25 vuotta vanha informaatio kytkeytyy sanana, erityisesti lännessä, mielessämme Neuvostoliiton kaatumiseen ja vapautumiseen kylmän sodan piinasta, hän johdatteli.
– Informaatioon ladattiin paljon optimistisia odotuksia. Se näyttäytyi alana, joka tuottaisi hyvinvointia, parantaisi organisaatioita ja edistäisi sananvapautta, hän jatkoi.
Käsitteen avaamisen jälkeen Huhtisen sävy muuttui. Esitelmän painopiste vaihtui informaation tuottamiin ongelmiin, kuten valeuutisiin, kyberuhkiin sekä uusiin asejärjestelmiin. Esimerkkinä informaation aseellistamisesta hän käytti Kremlin uutisointia vuodelta 2011 Suomen päätöksestä kehittää nopean toiminnan joukkoja EU:n kanssa yhteisesti.
– Venäjällä uutisoitiin, että Suomi kehittäisi joukkoja nimenomaan itärajalle, Huhtinen korosti.
Alustusten jälkeisessä keskustelussa esille nousivat tulevaisuuden uhkakuvat, kuten videoiden ja äänen muokkauskykyjen kehittyminen sekä tubettamisen kautta refleksiivinen vaikuttaminen.
