”Suomi ei koe välitöntä sotilaallista uhkaa Venäjältä”

Uusi työ puolustusministerinä on lähtenyt Antti Kaikkosen mukaan liikkeelle ”sopivan rivakasti” eli kalenteri on pullollaan monenlaista tapaamista ja päätöksentekoa ja asioita riittää, niin tuttuja kuin uudempiakin. Puolustuskysymyksiin perehtymisestä eduskunnassa on ollut apua.

– Yllättävää on ollut, miten sujuvaksi töiden aloittaminen on uudelle puolustusministerille ministeriössä tehty. Vastuuta ja tavoitteita lähivuosille riittää, osaavan henkilöstön ja sotilaiden kanssa nämäkin tehtävät varmasti hoituvat, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen on 45-vuotias viidennen kauden kansanedustaja, ja pyrkii nyt myös puolueensa keskustan puheenjohtajaksi. Hän sanoo, että oma tehtävä Suomen hallituksessa on yksi uuden puheenjohtajan pöydällä olevista kysymyksistä eli toisin sanoen harkinnassa on siirtyminen valtiovarainministeriksi, jos keskustalaiset Kaikkosen johtoonsa syyskuun alussa valitsevat.

Heinäkuun alussa alkanut Suomen EU-puheenjohtajuuskausi työllistää uutta ministeriä heti tuoreeltaan, sillä puolustus on yksi Suomen painopisteitä puheenjohtajuuskaudella eli kiirettä on luvassa.

– Elokuun lopussa isännöin EU:n puolustusministerikokousta Helsingissä. Näen puheenjohtajuuden mahdollisuutena vaikuttaa EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseksi ja tuoda esiin Suomen tavoitteita. EU:ssa on saavutettu puolustuksen alalla viime vuosina merkittävää kehitystä, kehitystyötä on hyvä myös jatkaa. Aiomme käynnistää EU:ssa keskustelun digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista puolustuksen alalla, Kaikkonen kertoo.

Lisäksi kiinnitetään huomiota hybridiuhkiin: EU-tason koordinaatiota on parannettava ja jäsenmaiden kriisinkestokykyä vahvistettava. Lisäksi kumppanuuksiin, erityisesti EU:n ja Naton sekä EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyöhön, kiinnitetään erityistä huomiota.

EU:n puolustusyhteistyössä on kyse jäsenmaiden puolustuksen vahvistamisesta EU:n välineitä hyödyntämällä, mikä puolestaan vahvistaa Euroopan puolustuskykyä kokonaisuutena. Kaikkonen huomauttaa, että neljä vuotta sitten harva olisi osannut ennakoida, miten pitkälle EU:n puolustusyhteistyössä on edetty.

­– EU on ottanut työkalunsa käyttöön esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi Euroopassa. Suomi on tukenut tätä kehitystä ja peräänkuuluttanut EU:lta vahvempaa roolia puolustustoimijana. Tulevan neljän vuoden aikana tälle perustalle on hyvä rakentaa. EU:n rooli nähdään yhteistyön mahdollistajana. Nato taas vastaa edelleen kollektiivisesta puolustuksesta Euroopassa, Kaikkonen muistuttaa.

Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella laajennetaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Kaikkonen sanoo keskustelevansa yhteistyön etenemisestä Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa kesän aikana.

– Pidän tärkeänä, että yhteistyötä syvennetään kaikilla niillä osa-alueilla, jotka viime vuonna allekirjoitetussa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa (MoU) on mainittu. Esimerkiksi harjoitusyhteistyön tiivistäminen, isäntämaatukijärjestelyiden kehittäminen sekä operatiivinen suunnittelu ovat tärkeitä. Harjoitusyhteistyöllä on alueellisessa yhteistoiminnassa keskeinen rooli, hyvänä esimerkkinä toukokuussa järjestetty Arctic Challenge -lentotoimintaharjoitus, Kaikkonen kuvaa.

Puolustusministeri sanoo, että Ruotsin kanssa tehtävällä puolustusyhteistyön laajentamisella ja syventämisellä on vahva poliittinen ja kansalaisten tuki. Se on tärkeää myös jatkossa.

Itäisen rajanaapurin Venäjän sotilaallinen toiminta on lisääntynyt viime vuosina. Onko Venäjä Suomelle sotilaallinen uhka?

– Suomi ei koe välitöntä sotilaallista uhkaa Venäjältä. Otamme kuitenkin sijaintimme sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina huomioon puolustuksemme kehittämisessä. Suomi on jatkuvasti ylläpitänyt puolustuskykyään, kylmän sodan päättymisestä huolimatta, ja myös kehittää sitä jatkossa. Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle, sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Turvallisuustilanteen muuttuessa puolustusvoimat ylläpitää tarvittavaa toimintavalmiutta, Kaikkonen vastaa.

Asevelvollisuuden kehittämistä varten hallitus aikoo asettaa parlamentaarisen komitean. Nykyisin iso osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen, ja tämän pitää Kaikkosen mielestä jatkossakin olla Suomen puolustuksen kulmakivi.

– On hyvä, että järjestelmämme sallii asepalveluksen myös naisille. Kansalaispalvelusta on hyvä selvittää. Voidaanko esimerkiksi löytää malli, joka hyödyttäisi yhteiskuntaamme, puolustustamme ja suomalaisia nuoria? Hallitusohjelman mukaisesti tällä vaalikaudella asiasta tehdään huolellinen selvittely, joka antaa eväitä myöhemmälle keskustelulle ja päätöksenteolle, Kaikkonen lupaa.

Mitään äkkinäisiä liikkeitä ei puolustuksen kannalta Kaikkosen mukaan tarvita. Suomalainen puolustusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu ja esimerkiksi Ruotsissa ihailua herättävä konsepti.

– Pidän tärkeänä, että nykyisen kaltainen asevelvollisuuden pohja säilyy. Suomi on maantieteellisesti iso maa, laaja reservi tarvitaan jatkossakin, Kaikkonen sanoo.

Uuden puolustusministerin mielestä suomalainen maanpuolustustahto on kansainvälisesti verrattuna ilahduttavan korkealla.

– Toki meidän tulee seurata sen kehitystä herkällä korvalla, etenkin nuorten kohdalla. Olen tyytyväinen siihen, että myös varusmiesten loppukyselyissä maanpuolustustahtoa tuntuu nuoriltamme löytyvän.

Kertausharjoitusten määrää on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana noin 20 prosentilla. Kaikkosen mukaan tavoitteena on parantaa reservin suorituskykyä. Reservi muodostuu useista erilaisista ja eri valmiudessa olevista joukoista. Puolustusvoimien korkeimmassa valmiudessa olevia joukkoja ja järjestelmiä käytetään koko valtakunnan alueella, ja näiden osalta kertausharjoitusten määrä on Kaikkosen mielestä riittävä.

– Laaja reservi luo puolustukselle alueellista kattavuutta ja toimintakykyä pitkäkestoisessa tai laajamittaisessa kriisissä, ja sen osalta kertausharjoitusten määrä on matalampi – osalle joukoista se myös riittää. On hyvä muistaa, että reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat puolustusvoimien kertausharjoitusten lisäksi myös vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Kannustankin reserviläisiä omaehtoiseen kunnon ylläpitoon sekä kouluttautumiseen, myös verkkokoulutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Olen tyytyväinen siihen, että reserviläisten “siviiliosaamista” hyödynnetään nykyistä paremmin myös sodan ajan joukoissa, Kaikkonen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Kaikkonen sanoo, että uudet tehtävät kohdennetaan puolustusvoimien toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten koulutukseen sekä uusien suorituskykyjen, muun muassa kyberpuolustuksen, kehittämiseen. Näihin sisältyvät myös uuden sotilastiedustelulain ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lakiuudistuksen edellyttämät lisähenkilöt.

Kaikkonen strategisista hankkeista

Milloin Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös voidaan tehdä?
– Arvioni on, että tämän vuoden aikana päästään eteenpäin ja lähtökohtana on, että laivat rakennetaan kotimaassa.

Onko teillä suosikkia Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaista?
– Ei ole, eikä tarvitse ollakaan, sillä luotan puolustushallinnon asiantuntijoihin. Kaikki viisi konetoimittajavaihtoehtoa on edelleen mukana. Valmistelu on tehtävä huolellisesti, eli meidän on löydettävä kone, joka parhaiten palvelee tarpeitamme. Tässä ei olla hevosen selässä. Päätöksiä on tarkoitus tehdä vasta parin vuoden päästä.

Aiotteko henkilökohtaisesti tutustua koneisiin ennen vuoden 2021 päätöksentekoa?
– Hävittäjähankinta on todella tärkeä ja kiinnostava hanke. Hanketta johtavan kenraalimajuri Lauri Purasen kanssa tähtäämme siihen, että hankinnan valmistelu ja aikanaan tehtävä päätös onnistuvat Suomen edun mukaisesti. Koneisiin tutustuminen ja eri vaihtoehtojen vertailu tehdään huolellisesti, ennen kaikkea asiantuntijoiden toimesta. Näihin arvioihin perehdyn huolellisesti.