”Sodan ja rauhan rajat hämärtyvät entisestään”
2020-luvun sodankäyntiin sekoittuu uusia elementtejä ja sodan ja rauhan rajat hämärtyvät entisestään, arvioi kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Paasikivi-seuran kokouksessa.
Turvallisuus ja siihen liittyvät uhkat ovat nouseva trendi. Kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll tarttui aiheeseen Paasikivi-seuran kokouksessa 8. huhtikuuta. Esitelmä pureutui uhkien rakenteeseen ja sisältöön, sillä uhkien ymmärtäminen ja toteaminen aikaisessa vaiheessa on edellytys niiden torjumiselle. Niiden yksi ominaisuus on yllätyksellisyys. Uhkakuvaa voi käyttää myös identiteetin luomiseen, sillä se yhdistää kansalaisia.
Maailman talousfoorumin tuoreimman selvityksen mukaan uhkat ovat enimmäkseen luonnonilmiöitä ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita sekä kyberhyökkäyksiä. Turvallisuusympäristön uhkakuvien tekijät ovat toisiinsa vuorovaikutuksessa ja seuraussuhteet tulevat korostumaan.
– Uhkat ovat dynaamisia, rajat ylittäviä ja muuntuvia, Limnéll kiteytti.
Kansallinen riskiarvion mukaan uhkien vaikuttavuus on kasvanut ja Suomeen kohdistuvista uhkista kaksi vahvinta ovat sotilaallinen voimankäyttö ja tietoliikenteeseen kohdistuvat häiriöt, joka on seurausta suuresta digitalisaation asteesta. Henkilökohtaisella tasolla uhkat ovat erilaisia.
Teknologian kehittyessä nopeasti pohdittavaksi on tullut myös etiikka, eli mitä koneille voi antaa tehtäväksi. Kyberympäristö on mahdollistanut sodan ja rauhan välisen rajan aktiivisen hämärryttämisen ja todellisen toimijan piilottamisen. Tavanomaisten tietomurtojen ja toiminnanestojen lisäksi on varauduttava myös tietomanipulaatioon, jossa esimerkiksi terveystietoja voidaan muokata järjestelmän sisällä.
Limnéll ei kuitenkaan pyrkinyt maalailemaan erilaisia pelkoja, vaan kehotti kuulijoita pysymään maltillisena ja kriittisenä sekä piti keskustelua uhkista välttämättömänä. Yhteiskuntaa pystyssä pitäväksi voimaksi hän nosti esille kansalaisten keskinäisen luottamuksen.
