"Paikoilleen kukaan ei jää polkemaan"

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävät jättävän Kallion mukaan oppilaitos on löytänyt erinomaisesti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa lyhyestä iästään huolimatta. Tärkeimmät opintotavoitteet on saavutettu korona-aikanakin.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja siirtyy reserviin heinäkuun alussa. Hänen tilalleen on nimitetty Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Mika Kalliomaa. Kallion toimikaudella ei ole tehty merkittäviä suunnanmuutoksia vaan jatkettu edeltäjien viitoittamalla, hyväksi havaitulla tiellä. 

– Upseerikoulutuksen kunniakkaat perinteet näkyvät vahvasti toiminnassamme joka päivä, Kallio korostaa.

Maanpuolustuskorkeakoulun isänmaalliset arvot ja tekemisen tavat juontavat juurensa jo vuoteen 1779, jolloin suomalaisen upseerikoulutuksen katsotaan alkaneen Haapaniemessä. Suomalaiset perinteet ja keskinäinen luottamus ovat Kallion mukaan aina olleet keskeisesti mukana toiminnassa, vaikka sotajoukkoja koulutettiinkin alussa Ruotsin kuninkaan ja myöhemmin Venäjän tsaarin tarpeisiin.

Puolustusvoimien arvot eli isänmaallisuus, ammattitaito, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus ja yhteistyö kantavat tänäkin päivänä. Niiden kunnioittaminen lähtee ensisijaisesti Maanpuolustuskorkeakoululla tehdystä työstä, mikä on huomioitu vuosi sitten käyttöön tulleessa strategiassa.

– Vastaamme strategialla niihin ajan tarpeisiin, joita Puolustusvoimilla tulee eteensä 2030–40-luvuilla. Samalla pyrimme pysymään mukana siinä, mihin suuntaan suomalaista yliopistomaailmaa ollaan kehittämässä.

Kansainvälistä yhteistyötä on lisätty opiskelija- ja opettajavaihtojen myötä. Lisäksi vastuullisuus ja läpinäkyvyys näkyvät instituution toiminnassa yhä enemmän.

– Sotataidon kehittäminen on silti päätehtävämme ja kaiken keskiössä.

Nolla tartuntaketjua

Kallio muistelee nukkuneensa perjantain 13. maaliskuuta vastaisen yön vuosi sitten erittäin huonosti. Talvisodan päättymisen muistopäivänä koronavirus oli alkanut levitä Suomeen, joten Maanpuolustuskorkeakoulullakin oli toimittava. Talo tyhjennettiin, ja kaikki kurssit siirrettiin etäopetukseen seuraavasta maanantaista alkaen.

– Linjasimme heti, että tutkintokursseilta on valmistuttava määräaikaan mennessä keskeiset opintotavoitteet saavuttaen. Tämän lisäksi yhteishaku eli syksyllä alkamassa olleen kadettikurssin valinnat oli turvattava. Molemmissa olemme onnistuneet äärettömän hyvin.

Sotilaallinen koulutus asettaa etäopetukselle tiettyjä reunaehtoja; vastaan tulevat niin tietoturvaluokat kuin kädentaitojen opettaminen ja esimerkiksi ammuntojen johtamislisenssien näyttökokeet. Tällä hetkellä käytössä onkin hybridiopetus, joka on yhdistelmä etä- ja lähiopetusta. Kurssien osallistujat on jaettu pienryhmiin, joista yksi käy kerrallaan lähiopetuksessa. Loput saattavat olla samalla majoitustiloissa tekemässä tehtäviä.  

Menetelmällä saavutetaan Kallion mukaan lähiopetuksen hyödyt ja etäopetuksen turvallisuus. Maanpuolustuskorkeakoululla onkin havaittu vain yksittäisiä koronatapauksia, eikä sinne ole jäljitetty yhtään tartuntaketjua.

– Olemme katsoneet, mitkä ovat kriittisimpiä upseerin työelämässä tarvitsemia taitoja ja keskittyneet pitämään niistä kiinni. Olemme luottavaisia, että koulutuksen taso on pysynyt hyvänä runsaasta etäopiskelusta huolimatta.

Kallion mukaan hienointa upseerin työssä on tehtävien vaihtuvuus ja monipuolisuus.
Kuva: Peetu Oksanen

Asenne, hoksottimet ja arvot

17.3. alkavassa korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea myös sotatieteiden kandidaattiohjelmaan. Kallio odottaa hakijamäärän olevan 600:n paremmalla puolella, kun syksyllä aloittavan kadettikurssin vahvuus on noin 175. Kadettien tulee olla varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen ja toisen asteen tutkinnon suorittaneita sekä kuulua A-palveluskelpoisuusluokkaan.

– Heitä, jotka tänne ovat kelpoisia hakemaan, ei ole vuosittain kovin montaa tuhatta. Heistä hämmästyttävän moni päätyy täyttämään hakemuspaperit.

Kallio iloitsee viime vuonna valittujen tulevien upseerien tasosta. Hän kuitenkin korostaa, että kaikki lähtee hakijoiden omasta motivaatiosta.

– Emme hae mitään supermiehiä tai Ramboja vaan tavallisia suomalaisia, tasapainoisia nuoria, joilla on asenne, hoksottimet ja arvot kohdallaan.

Nelisenkymmentä vuotta sotataitoa

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan nuori Kallio ei tiennyt, mille uralle lähtisi. Sukutaustaa tai pitkäaikaisia haluja upseeriuralle ei ollut. Vuosien varrella hän on kuitenkin ehtinyt toimia muun muassa Utin jääkärirykmentin ja Karjalan prikaatin komentajana sekä tasavallan presidentin adjutanttina.

– En ole koskaan suunnitellut uraani. Tullessani Kadettikouluun vuonna 1981 ajattelin, että katsotaan nyt ainakin vuoden ajan, mitä tämä homma on. Ehkä tämä kortti kannattaa vielä katsoa loppuun, kun töissä on kolme kuukautta jäljellä, Kallio naurahtaa.

Kallio kertoo saaneensa työskennellä samanhenkisten, motivoituneiden ja ylipäätään hienojen ihmisten kanssa koko uransa ajan. Hän oppii itsekin koko ajan uutta.

– On upeaa nähdä, kun uudet kadetit muodostuvat tiiviiksi ryhmäksi. Heidän johtamiaan sotaharjoituksia on myös hienoa päästä katsomaan.

Vuodet ovat tuoneet Kalliolle lisää malttia ja harkintaa, mutta ihmisenä hän on tuskin kovasti muuttunut. Hän uskoo, että läpäisisi yhä kadettien pääsykokeet.

– Tämä ei ollut Cooper-haaste, Kallio sanoo pilke silmäkulmassa.

Rehtori kertoo, että on ylipäätään ollut etuoikeus johtaa suomalaista upseerikoulutusta kolmen vuoden ajan. Hän kehottaa kaikkia vähänkään epäröiviä hakeutumaan kadetiksi.

– Selkeä rikkaus täällä on se, että tehtävät vaihtuvat tiuhaan. Sitä mukaa, kun oma osaaminen kehittyy, saa haastavampia vastuita. Paikoilleen kukaan ei jää polkemaan.