”Niin kauan kuin meitä elää” – Sotaveteraanit ja heidän leskensä tarvitsevat edelleen apua

Satavuotiaan sotaveteraanin Markus Aaltosen vastaus ”Niin kauan kuin meitä elää” kertoi kaiken oleellisen SuomiAreenan perjantain keskustelusta, jonka aihe oli Tarvitsevatko sotiemme veteraanit vielä apua?

Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajan Markku Sepän mukaan valtio ryhtyi hoitamaan sotainvalidien saamia korvauksia jo 1940-luvun lopulla. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale muistutti, että talvi- ja jatkosodassa vammautui yhteensä noin 96 000 henkilöä pysyvästi.

Sodassa kaikkia kohti ammuttiin, mutta vain osaan osui. Niiden, joihin ei osuttu, "ohiammuttujen" asiaa ryhdyttiin hoitamaan vasta 1970-luvulla ja paremmin vasta 2000-luvulla.

Veteraanivastuun puheenjohtajan Matti Niemen mukaan veteraaneja on vielä noin 7 000 miestä ja 6 000 naista. Viimeinen veteraani poistuu keskuudestamme arviolta vuonna 2035.

Uusin huoli koskee veteraanien leskiä. Puolisoiden ja leskien myötä veteraanien määrä nouseekin jo 30 000:een. Kun veteraani kuolee, leskeksi jäänyt puoliso jää vaille veteraanin saamaa tukea, ja voi joutua taloudelliseen ahdinkoon. Porin vanhuspalveluiden esimies Kaija Kataja huomautti, että leski voi joutua hakeutumaan laitospalveluihin pelkästään sen takia, että ei pysty ylläpitämään pariskunnan aiempaa yhteistä kotia omalla pienellä työeläkkeellään tai takuueläkkeellä.

Veteraanijärjestöjen toive on, että valtio ottaisi hoitaakseen nyt keräysrahoilla veteraaneille annattavat tuet kotipalveluihin, jolloin keräysvaroilla voitaisiin tukea leskiä. Nyt yhteiskunnan järjestämiä kotipalveluita saa vain yksi kymmenestä veteraanista.

– Niin kauan kuin meitä elää, vastasi satavuotias sotaveteraani Markus Aaltonen kysymykseen, kuinka kauan veteraanit tarvitsevat tukea.

Presidentinlinnassakin itsenäisyyspäivänä laulutaitojaan esittänyt Aaltonen ilahdutti myös veteraanikeskustelun yleisöä laulullaan.

Toinen veteraani, Timo Äimänen kertoi, millainen ero on veteraanin tuella ja millainen sotainvalidin saamalla tuella. Hän sai invaliditunnuksen vasta tämän vuoden alusta, mutta se toi siivousavun ja pyykinpesun, jotka aiemmin piti kustantaa itse.

Veteraanien keräykset tuottivat viime vuonna noin 3,5 miljoonaa euroa. Matti Niemen mukaan keräyskulut ovat vain 17 prosenttia, kun keräystä tekevät muun muassa varusmiehet ja reserviläiset. Puolustusvoimien komentopäällikkö, prikaatikenraali Kim Mattsson kertoi, että keräämiseen osallistuu vuosittain noin 4 000 varusmiestä.

– Keräys on vähintä, mitä puolustusvoimat voi tehdä. Puolustusvoimat elää ja hengittää veteraanien kautta, Mattsson sanoi.

Veteraanijärjestöt ovat käyttäneet varansa jäsentensä palveluihin. Sotaveteraanien tase riittää Markku Sepän mukaan puolen vuoden toimintaan. Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus olisi jäsenille tasan jaettuna 750 euroa jokaiselle.