"Kädet näkyville!" – Alustarkastusosasto puhdisti laivan vihollisista

Vieraan vallan masinoima aseellinen vaikuttaminen torpattiin sotaharjoituksessa.

Jono pakettiautoja saapuu letkassa satamaan. Joukkueellinen Rannikkoprikaatin alustarkastajia purkautuu pakettiautoista asfaltille täydessä taisteluvarustuksessa.

Edessä häämöttää suuri laiva. Ennakkotietojen mukaan epäilyttäviä henkilöitä on havaittu laivan tiloissa. Aikaa ei ole hukattavana.

Alustarkastusosasto nousee laivaan 7. kerroksen kansiovesta. Väistellen laivan henkilökuntaa osasto löytää tiensä lukittujen hyttien luo. He asettuvat käytävälle asemiin.

Alustarkastaja syöttää avainkortin ja vihreä välähtää. Hän riuhtaisee pistoolin kotelostaan ja työntää hytin oven ammolleen.

– Rajavartiolaitos! Kädet näkyville! Alustarkastaja huutaa.

Alustarkastajat ottavat hytit haltuun ryhmissä tai pareittain. Kuva: Elias Harinen

Hytissä oleva naamioitunut mies empii – hänellä on kädessään ase.

– Pudota se ase!

Mies ei ole kuulevinaan ja hän vastaa sekavasti. Edes käskyn toisto ei tepsi ja hän yrittää osoittaa alustarkastajia pistoolillaan.

– Laukaus, laukaus! Alustarkastaja ilmoittaa ampuvansa. 

Laukaukset osuvat ja kouluttaja sanoo miehen haavoittuneen käteensä ja vatsaansa. Alustarkastajat siirtyvät hyttiin sisään parina ja laittavat epäillyn käsirautoihin. Toinen ottaa varustuksestaan paine- ja kiristyssiteet ja aloittaa ensiavun antamisen miehelle.

Kouluttaja kysyy kehottavasti onko vessatilaa tarkastettu. Varusmiehet ottavat neuvosta vaarin ja tarkistavat vessan.

Sanallisten käskyjen epäonnistuessa ja aseistautuneen vihollisen ollessa uhkaava, alustarkastajat joutuvat tukeutumaan omaan tulivoimaansa. Kuva: Elias Harinen

Konetilojen puristuksessa

Alustarkastusosasto otti kiinni yhteensä kolme miestä hyttitiloista. Kaksi heistä on haavoittunut ja heidät evakuoidaan laivasta. Miehiltä löytyy vieraan vallan passit.

Laivan sillalta erillinen ryhmä alustarkastajia on löytänyt ja tunnistanut vastustajan hyödyntämän elektronisen häirintälaitteen. Kameravalvonnan ja henkilöstö listojen vertaamisen avulla on tiedossa, että vastustajia vielä piilottelee laivan konetiloissa.

Yhdessä aluksen kapteenin kanssa komentosillalla laaditaan jatkosuunnitelma konetilojen tarkastukselle. Etsintöjä päätetään jatkaa Rajavartiolaitoksen merivartiokoiran tukemana. Koiran vainua ei ole voittaminen henkilöiden paikantamisessa ja sen avulla tilat voidaan tarkastaa perinpohjaisesti.

Merivartiokoira nuuhkii laivan eteistä. Hänet on koulutettu tehtäviinsä ja aina halukas toimimaan. Kuva: Elias Harinen

Alustarkastusosasto jakautuu kahteen osastoon tutkiakseen laivan konetilat ja eristääkseen ne. Alustarkastajien laskeutuessa syvemmälle laivaan kuumuus ja ahtaus yltyvät. Dieselin lemu tarrautuu sieraimiin.

Teräksisen labyrintin syvyyksissä radiopuhelimet alkavat reistailla ja lopulta lakkaavat toimimasta. Laivan tarkastajat jatkavat tarkastusta maltillisesti, mutta käytännössä täysin ilman kommunikaatioyhteyttä toisiinsa.

Alustarkastusta vaikeuttaa aluksen konetilojen ahtaus ja sokkelomaisuus. Kuva: Elias Harinen

Ryhmänjohtajat johtavat edestä saadakseen parhaimman tilannekuvan. Alustarkastajat vaeltavat läpi mittavat konetilat, mutta ilman havaintoa vastustajistaan.

Koiranohjaaja päästää merivartiokoiran vapaaksi ahtaaseen tilaan etsimään epäiltyjä. Koiraa ei ole koulutettu voimankäyttöön, vaan sen tehtävä on etsiä ja ilmoittaa löydettyään kohdehenkilö.

Alustarkastajilla on harvoin varmuutta siitä mitä kulman takaa paljastuu. Kuva: Elias Harinen

Vain hetki koiran vapauttamisen jälkeen innostunut haukkuminen puhkeaa kulman takana – konetilasta paljastuu vihollinen puukko kädessään.

Koira käsketään pois ja kohdehenkilö tulee esille vastahakoisen oloisena. Alustarkastusosaston ylivoimaisen tulivoiman edessä hän päättää antautua.

Alustarkastajan paras ystävä – merivartiokoira on arvokas apu laivalla etsintöjä suorittaessa. Kuva: Elias Harinen

Osa osaston loppusotaa

Elokuista alustarkastusharjoitusta valvonut ja harjoitusskenaarion suunnittelusta vastannut yliluutnantti Jore Liljestrand Rannikkoprikaatista kertoo, että laivalla Vuosaaressa suoritettu harjoite oli osa alustarkastusvarusmiesten monipäiväistä loppusotaa.

– Harjoitteessa oli haastava ja monipuolinen tilanne, joka loi alusetsintään moniulotteisuutta, Liljestrand avaa.

Satamassa toimi myös alustarkastusosaston tarkka-ampujia, ketkä turvasivat alustarkastajien siirtymisen alukselle ja valvoivat satama-aluetta. Laivalla operoinut vastustaja taas sai tukea henkilöautolla liikkuvalta kanssatoimijalta kunnes epäilty jäi alustarkastusosaston nalkkiin.

Alustarkastaja seisoo vartiossa laivan yläkannella. Kuva: Elias Harinen

Liljestrand sanoo, että alustarkastusharjoitukset perustuvat yhteistyöhön Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen sekä laivayhtiöiden välillä. Laiva varustamoille onkin asetettu velvoite viranomaisyhteistyön harjoittelulle.

Suunnitteluvaiheessa harjoitukselle määritellään tarkat parametrit, jotta laivan normaali toiminta ei liiaksi häiriinny. Liljestrand huomauttaa, että siviilialuksille saadut harjoitusajat ovat tämän vuoksi monesti suppeat.

– Rahtiliikenteen aluksilla ja tietysti risteilijöillä on tarkat aikataulut, joten harjoittelu vaatii todella huolellista sovittamista yhteistyökumppanien kanssa.

Korkealla laivalla operoidessa noustuja ja laskeuduttuja portaita kertyi. Kuva: Elias Harinen

Viestintä aiheutti haasteita

Alustarkastajien kotiutuminen on vain kulman takana, joten toiminta tulee heille selkärangasta. Noin yhdeksänkuukautinen koulutus Upinniemessä on karkaissut osaston jäsenet valmiiksi myös vaikeille tehtäville ja haastaville olosuhteille.

Alustarkastusosaston miehistön jäsenelle, korpraali Leevi Kaarlaaksolle haasteet olivat odotettavissa, eivätkä sitä paitsi uudet.

– Vaikeat olosuhteet olivat alunperin tiedossa. Vaikka kuumuus aluksi vähän yllättääkin, ei se ole ylitsepääsemätön tekijä, hän pohtii.

Aliluutnantti Valtteri Kautto toimi komentosillalla alustarkastusosaston varajohtajana. Hänen näkökulmastaan vaikein seikka oli eri osastojen koordinointi huonojen viestiyhteyksien puitteissa.

Laivan komentosillalta alustarkastajia johti aliluutnantti Valtteri Kautto (vas). Kuva: Elias Harinen

– Viestin alhaalta ylös saaminen oli isoin ongelma, Kautto toteaa viitaten radiopuhelinten takkuilevaan toimintaan.

– Reagoimme ja ohjaamme tilannetta tarvittaessa tilannejohtaen, mikäli alustarkastus ei mene aivan suunnitelmien mukaisesti, hän jatkaa.

Kautto kertoo, että alustarkastusosasto sai tehtävän ja esitiedot edellisenä iltana ja, että tilannekuva parani tehtävän lähestyessä.

– Esitietojen mukaan luodaan toimintasuunnitelma. Paikan päällä tietoa taas antavat muun muassa laivan henkilökunta, Kautto selittää.

Yhteensä alustarkastustehtävä kesti noin kolme tuntia. Sinä aikana alustarkastajat ottivat laivalta kiinni seitsemän vihollista, takavarikoivat salakuljetettuja aseita ja paikansivat elektronisen häirintälaitteen.

Ennakkotietojen pohjalta kiinniotettujen kohdehenkilöiden suunnittelema -suora sekä epäsuora vaikuttaminen sotilas- ja siviilikohteisiin estettiin.

– Kaikkiin tavoitteisiin päästiin, kuten pitikin. Aluksella olleet kohdehenkilöt saatiin kiinni ja toimintaympäristö turvattiin, yliluutnantti Liljestrand toteaa harjoituksen päätteeksi.

Alustarkastus on nopeaa ja rohkeaa toimintaa. Korpraali Kaarlaakso (oik.) valmistautuu poistumaan aluksesta harjoitusajan loppuessa. Kuva: Elias Harinen

 

Lue lisää alustarkastajien koulutuksesta tästä.