"Jos liittolaisella menee huonosti, myös Suomi on alttiimpi kyberiskuille" - Naton kyberpuolustusharjoitus osoitti yhteistyön voiman
Suomen ja Puolan yhteisjoukkue ylsi kärkikolmikkoon Naton suuressa kyberpuolustusharjoituksessa.
Keskellä Atlanttia sijaitsevan kuvitteellisen saarivaltion sotilas- ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuu laajoja kyberhyökkäyksiä. Hyökkäyksen kohteina ovat pankit, 5G-verkko, teollisuusverkot, energiantuotanto, tilannekuvajärjestelmät ja satelliittiyhteydet. Yhteiskuntajärjestys on luhistumisen partaalla.
Viimeinen toivo lepää apuun kutsuttujen kumppanien kyberjoukkojen harteilla. Hyökkäysten takana ovat vieraan valtion asevoimien taitavimmat hakkerit.
Kuvitteelliset valtiot ja pelitilanne ovat osa Naton suurinta kyberpuolustusharjoitusta Locked Shieldsiä. Sinisten joukkueiden tehtävänä oli puolustaa sotatilanteessa olevan valtion infrastruktuuria ja punaisen hyökätä sitä vastaan kaikkia keinoja hyödyntäen.
Suomi ja Puola kuuluivat yhteisjoukkueena siniselle puolelle. Vastapuolena punaisessa joukkueessa olivat Naton kyberkeskuksen ammattilaiset sekä paikalle kutsutut alansa huippuosaajat.
Naton laajassa Locked Shields -harjoituksessa treenattiin kyberjoukkojen toimintaa nopeasti eskaloituvissa tilanteissa yhdessä liittolaisten kanssa, kertoo Suomen päässä harjoitusta johtanut Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen yliluutnantti Antti Katajamäki.
Katajamäen mukaan yhteisjoukkueilla mahdollistetaan syvemmän kansainvälisen yhteistyön harjoittelu digitaalisella kentällä. Yhteistyö sujui Katajamäen mukaan hyvin, ja ennen kaikkea avarsi näkökulmia.
– Suomella ja Puolalla oli aluksi omat tapansa tehdä asioita, mutta parhaat ja tehokkaimmat keinot löydettiin jostain sieltä väliltä, Katajamäki sanoo.
Katajamäki kertoo, että päivittäisellä tasolla Naton kyberyhteistyö konkretisoituu ennen kaikkea tiedonvaihtoina liittolaisten välillä.
– Tositilanteessa kyberpuolustus on sellainen asia, että jos liittolaisella menee huonosti, niin todennäköisesti myös Suomi on alttiimpi kyberiskuille. Siksi yhteistyötä on tärkeää ylläpitää jo normaalioloissa.
Kyberpuolustus osana nykyajan sodankäyntiä
Katajamäen mukaan kyberpuolustus on todella keskeinen ja kriittinen osa nykyajan sodankäyntiä.
– Vaikka esimerkiksi Ukrainan sodassa mediakenttä valvoo perinteisesti mekanisoitujen joukkojen kalustotappioita tai droneilla toteutettuja ilmaiskuja, käydään digitaalisessa ympäristössä samanlaista taistelua rintamalinjoista, Katajamäki sanoo.
Katajamäki kertoo, että kybersodankäynnillä muokataan taistelukenttää oman edun saavuttamiseksi.
Kyberhyökkäyksillä voidaan esimerkiksi lamauttaa tietyn alueen ilmapuolustusjärjestelmä, ja mahdollistaa siten ilma-aseiden tehokkaampi käyttö.
Katajamäki huomauttaa, että lähes kaikki ase- ja johtamisjärjestelmät pohjautuvat nykyään tietokoneisiin.
– Jos järjestelmät eivät kyberhyökkäyksen jäljiltä toimi, kyky johtaa joukkoja ja kerätä ajankohtaista tilannekuvaa lamaantuu.
Pelkällä kyberillä ei kuitenkaan Katajamäen mukaan saada yhtään sotaa voitettua.
– Maksimaalinen vaikutus saadaan aikaiseksi, kun yhdistetään kyberhyökkäykset ja perinteiset sodankäynnin keinot.
Kyberturvallisuudesta tulee huolehtia kaikkialla
Katajamäki kertoo, että perinteinen sodankäynti ja kybersodankäynti ovat siinä suhteessa valitettavan samanlaisia, että siviili-infrastruktuuri ei pysy hyökkäyksiltä suojassa.
– Jos kyberpuolustuksen heikoin lenkki on siviilipuolella, sitä mitä todennäköisimmin pyritään hyödyntämään.
Katajamäen mukaan on tärkeää muistaa, että Suomi ei ole irrallinen kokonaisuus globaalissa digitaalisessa maailmassa, vaan samat uhat ja haasteet mitä uutisoidaan ulkomailta koskevat myös Suomea.
– Myös Suomi kohtaa kyberrikollisuutta, teollisuusvakoilua ja muita erilaisia vaikuttamisyrityksiä.
Iskujen takana voivat Katajamäen mukaan olla yksittäiset rikolliset, rikollisryhmät tai vaarallisimmissa tapauksissa erilaiset valtiolliset toimijat.
– Suomessa ollaan kyberturvallisuudessa kuitenkin tällä hetkellä hyvällä tasolla suhteessa moneen muuhun maahan ja asiaa ollaan kehittämässä, Katajamäki painottaa.
Myös viimeisimmässä hallitusohjelmassa on linjattu Suomen kyberturvallisuusstrategian uudistaminen muuttuneessa toimintaympäristössä.
Hallitusohjelmassa kerrotaan, että tarkoituksena on vahvistaa kyberturvallisuutta yritysten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa, koska iso osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa.
Katajamäki muistuttaa ihmisiä olemaan hereillä digitaalisessa ympäristössä.
– Kybervalppaus ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen ovat jokaisen suomalaisen kansalaisvelvollisuus.
Puolustusvoimat osallistui 16.-26. huhtikuuta järjestettyyn Naton Locked Shields 2024 -kyberpuolustusharjoitukseen. Harjoituksen järjesti Naton kyberosaamiskeskus (Nato CCDCOE). Mukana oli yli 4 000 ammattilaista yli 40 valtiosta. Suomen ja Puolan yhteisjoukkue sijoittui kilpailumuotoisessa harjoituksessa kärkikolmikkoon.
