Yhteiskunnan päivitetty turvallisuusstrategia kiinnostaa maailmalla

Suomen kokonaisturvallisuuden malli kokoaa eri alojen asiantuntijat toimimaan yhteisen hyvän vuoksi.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa hallinnonalojen varautumista yhtenäisemmäksi, ja jonka tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat viranomaiset. YTS päivitettiin toinen marraskuuta neljännen kerran. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen kertoo turvallisuusstrategian päivittämisen olevan tärkeää, koska yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia.

– Päivitetty strategia on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli. Merkittävin edistysaskel on varautumisen prosessi ja siihen kytketty ennakointi, Valtonen toteaa.

YTS:n toivotaan säilyvän pitkäkestoisena konseptina, ja samalla muiden turvallisuuden ohjelmien kehyksenä. Valtonen on tyytyväinen turvallisuusstrategian vastaanottoon.

– Yhteiskunnan päivitetty turvallisuusstrategia on otettu todella hyvin vastaan. Kaikki ovat olleet aktiivisesti mukana sen tekemisessä, Valtonen iloitsee.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Lokakuussa järjestetyssä koulutusseminaarissa käytiin läpi eri hallinnonalojen varautumista yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Everstiluutnantti Timo Hännisen mielestä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

– Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on työkalu, jonka avulla voidaan varautua moderneihin uhkiin. Tällä tavalla kaikki toimijat kantavat kortensa kekoon, Hänninen kuvailee.

Tavoitteen saavuttamiseksi turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Näitä ovat henkisen kriisinkestokyvyn kaltaiset perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa.

Lisäksi päätöksellä kuvataan eri ministeriöiden varautumisen vastuualueet ja se, mikä taho johtaa toimintaa kriisin sattuessa. Varautumistyön helpottamiseksi strategiassa esitellään mahdollisia uhkamalleja ja häiriötilanteita. Strategian tavoitteena on turvata yhteiskunnan toimintakyky, säilyttää Suomen valtion itsenäisyys sekä edistää kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Yhdysvalloissa puolustushaarat ylittävästä yhteistyöstä vastaava johtaja, Monica Shephard, pitää Suomen turvallisuusstrategiaa erittäin tehokkaana. Hän on vakuuttunut siitä, että YTS tarjoaa Suomessa monille tahoille mahdollisuuden osallistua yhteiseen toimintaan.

– Suomen kokonaisturvallisuuden malli on loistava. Aion viedä täällä oppimani tiedon mukanani Yhdysvaltoihin ja kertoa johtajille siitä, miten upeasti Suomessa toimitaan, Shephard kehuu.

Shephard uskoo, että kaikkien hallinnonalojen osallistuminen kokonaisturvallisuuden mallin ylläpitämiseen lisää toiminnan onnistumisen mahdollisuutta. Hänestä monet nykypäivän uhista eivät ole välttämättä sotilaallisia, joten on tärkeä saada kaikkien alojen ammattilaiset vaikuttamaan heidän osaamisalueensa asioihin.

– On todella tärkeää vaikuttaa uhkiin oikeanlaisilla toimilla. YTS on erinomainen tapa saattaa kaikki hallinnolliset toimijat mukaan yhteisen turvallisuuden takaamiseen, Shephard toteaa.

Shephardin mielestä eri alojen asiantuntijat osaavat katsoa asioita eri näkökulmista. Hän uskoo, että Yhteiskunnan turvallisuusstrategian avulla monet eri toimijat pystyvät huomaamaan mahdollisia uhkia jo ennen, kun ne ovat haitallisia.

Hybridiosaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö Juha Mustonen luennoi kokonaisturvallisuuden seminaarissa moderneista hybridiuhista. Hän painottaa, että keskustelua kokonaisturvallisuudesta on edistettävä, koska nykypäivän turvallisuusuhat keskittyvät yhä useammin siviilisektoriin. Mustonen uskoo monipuolisen yhteistyön vaikuttavan hyvien käytäntöjen jakamiseen kansainvälisesti.

– Kokonaisturvallisuuden tiimoilla tehtävä yhteistyö kytkee eri alojen asiantuntijoita toimintaan. On tärkeää, että oikea tilannetieto liikkuu osallistujien välillä tehokkaasti, Mustonen painottaa.

Hybridiosaamiskeskuksen toiminta kattaa pääasiassa siviilitoimijoita, vaikka keskus tekeekin paljon yhteistyötä myös puolustusvoimien kanssa. Mustonen mainitsee yhteistyötoiminnan ennaltaehkäisevän monia nykypäivän uhkia.

– Vaikka hybridiuhat eivät usein ole sotilaallisia, niihin varautumiseen tarvitaan myös sotilaallisia toimia.