Viimeinen humppa maastopuvussa

Eilen Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissä vietettiin “Ohi on” -juhlia. Torstaina kotiutuvalle miehistölle juhlallisuudet tarjosi Yle X3M.

Uudenmaan prikaatin ruokasaliin alkaa kello seitsemän aikaan illalla kerääntyä sekä iltapalan haukkaajia että viimeisiä iltoja palveluksessa viettäviä varusmiehiä.

Oman panoksensa iltaan tuo Yle X3M, joka on läpi päivän juontanut ohjelmaansa Dragsvikistä käsin, aina ajoittain napaten mukaan ohi kulkeneita taistelijoita esimerkiksi jooga-tuokioon.

Radiolähetyksiä on aikaisemminkin prikaatista tehty, mutta nyt ensimmäistä kertaa järjestettiin tapahtuma kotiutumisbileiden muodossa. Tapahtuman tuottajan Anders Alasen mukaan Yle X3M pyrkii jalkautumaan yleisönsä pariin, tavoittamaan suomenruotsalaista nuorisoa. Iltaa hän odottaa innolla.

– Tämä on tapahtumanakin mielenkiintoinen. Yleensä kun ollaan nuorisotapahtumissa, niin sukupuolijakauma on erilainen. Nyt myös kaikki ovat selvinpäin ja ollaan varuskunnan sisällä, eikä tuolla vapaalla ja sekin vaikuttaa käyttäytymiseen.

Ilta alkaa jäykästi jäkeillä istuen vailla edes jalan naputusta. Ylen juontajat lämmittelevät varusmiehiä, ja ensimmäinen esiintyjä Sven saa yleisöä puolelleen. Sven on voittanut Popturné-kilpailun ja siten saanut paikan Dragsvikin iltaan.

Kotiutuva alikersantti Isa Bergström ei ollut aikaisemmin kuullut Svenistä, eikä ensi kohtaaminen ollut huono. Erityisen tyytyväinen Bergström on taistelutovereidensa konserttiin osallistumiseen.

– Mä vähän mietin, ettei tänne tulisi niin moni, mutta kiva, että kaikki ovat ehtineet.

Vaikka kotiutumisen jälkeen on opiskelupaikka Helsingin yliopistosta jo varmistunut, Bergström lähtee intistä kaksijakoisin tunnelmin.

– Ihan hyvältä tuntuu, vähän haikeelta kummiskin. Mukavasti on vuosi menny, ja kyl on vaikeeta jättää kaverit ja rutiinit.

Alikersantti Isa Bergström viettämässä viimeisiä iltoja intin vihreissä.

 

Seuraava esiintyjä Ronyakaan ei ole yleisölle liiemmin tuttu.

– Joo tiedän, toi on mun kaverin isosisko. En kyl oo sen musiikkia kuunnellu, joku kommentoi.

Ronya onnistuu voittamaan yleisön puolelleen täydellisesti. Hetken katseltuaan miksauslavan takana jäpittäviä taistelijoita, heittää hän välispiikissä heitä herjalla.

– Tää on teille, kun ette tule lähemmäksi tanssilattiaa.

Pienen hiljaisuuden jälkeen ensimmäinen jäkki nousee maasta, ja pojat kirmaavat lavan etureunalle osoittamaan suosiotaan. Tunnelma vapautuu räjähtäen.

Alun ilmapallojen pallottelu yleisössä saa seurakseen aallot. Seuraava esiintyjä on kuitenkin se odotettu, ja nyt onkin aika esitellä kaikki ne liikkeet, jotka M05-kuosissa vain kehtaa. Vöyriläinen komiikkaa hyödyntävä ryhmä Kaj menestyi myös kotiutuville järjestetyssä ennakkokyselyssä.

Vahvalla pohjanmaan murteella lauluja esittävän ryhmän huumorista ei saa heikon ruotsin kielen omaava selvää. Onneksi tulkiksi löytyy samalta paikkakunnalta oleva aliupseerioppilas Simon Smeds.

Kaj-ryhmän huumori kolahtaa parhaiten juuri pohjalaisyleisöön, jotka ovatkin valloittaneet lavan etureunan. Smedsin mukaan Kaj-ryhmän murre on ihan oma kieli, pamppas. Pamppaksen puhujat saavat piruilua osakseen niin kutsutun mumin-svenskan puhujilta.

– Se voi olla kyllä vaikeampaa ymmärtää kuin mumin-svenska. Ku on Pohjanmaalta niin onneksi ymmärtää molempia eikä oo vaikeuksia, Smeds toteaa pohjalaiseen mentaliitteen kuuluvalla vaatimattomuudella.

Pamppasta puhuvia kliseen mukaan aselajeista eniten löytyy kuljettajista. Tälle Kaj-ryhmäkin irvailee. Tausta kuuluu Dragsvikissä selvästi, Kaj:n sanoituksissakin.

– Voivat ottaa pojan kylästä, muttei kylää pojasta.

Lopussa tämä säe muuttuu TJ 0 -juhlallisuuksiin sopivaksi.

– Voivat ottaa pojan armeijasta, jollei hän ole skappari.

Kaj-ryhmä heittäytyy musiikkityylistä toiseen. Sanat yleensä sotivat tyyliä vastaan. Humpaksi kun heittäydytään, niin sanat kertovat huonosta naapurista. Vanhemman väestön suosima "dansbandien" tyyli, varmasti muistuttaa montaa kuuntelijaa kotiväestä, ja hekin pistävät tanssiksi. Ilta yltyy ratkiriemukkaaksi.