Varuskunnat ovat lähes päihittäneet influenssan – taustalla määrätietoinen työ

Puolustusvoimat tarjoaa palkatulle henkilöstölleen influenssarokotteen vielä tänä vuonna.

Varuskunnissa diagnosoidut influenssatapaukset ovat romahtaneet yksittäistapauksiin. Taustalla on epidemiologi, ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan se, että puolustusvoimat on syksystä 2012 asti tarjonnut jokaiselle varusmiehelle mahdollisuuden ottaa influenssarokote.

Vielä tämän vuoden aikana myös kaikille henkilökunnan edustajille tarjotaan rokotetta. Sotilaslääketieteen keskuksessa palveleva Hannila-Handelberg kertoo, että rokotteet annetaan varuskunnissa sovittuina rokotuspäivinä.

– Henkilökunnan influenssarokotusten ohjeistusasiakirja on nyt valmistunut ja puolustusvoimat tulee tarjoamaan henkilöstölleen mahdollisuuden rokottautua kausi-influenssaa vastaan oman työterveyshuoltonsa toimipisteillä, hän alleviivaa.

Kokeilua jatketaan myös ensi vuonna.

Henkilöstön rokotukset tulevat kasvattamaan entisestään varuskuntien hyvää laumaimmuniteettia – kokemukset varusmiesten influenssarokotuksista ovat olleet Sotilaslääketieteen keskukselle positiivisia. Yli 95 prosenttia varusmiehistä ottaa rokotteen, mikä on painanut alas varuskuntien alkutalvea ennen leimanneet epidemiat.

Ennen rokotteen lisäämistä puolustusvoimien rokoteohjelmaan ylähengitystieinfektioiden esiintyvyys oli toisissa mittasuhteissa. Esimerkiksi vuonna 2001 puolustusvoimat kirjasi 30 000 varusmiesten ylähengitystieinfektiota, joista 80 prosenttia ajoittui joulu-huhtikuun väliseen epidemia-aikaan.

Nyt influenssan vastainen rokottaminen on tylsyttänyt vuodenvaihteelle tyypillisen sairastuvuuspiikin vapauttaen huomattavasti sotilasterveydenhuollon resursseja.

Santahaminan terveysaseman päällikkölääkäri, yliluutnantti Richard Lundell sanoo rokotekattavuuden kohentumisen näkyvän konkreettisesti muun muassa siten, ettei Santahaminan terveysasemalla ole diagnosoitu syyskaudella vielä yhtäkään influenssatapausta.

– Puolustusvoimissa on nyt päästy tilanteeseen, jossa rokotteen antama suoja on jo niin monella, ettei tauti välttämättä tavoita rokottautumattomiakaan, Lundell perustelee.

Lundell kuitenkin uskoo, että henkilöstön sairastuvuus influenssaan on työympäristön johdosta ollut edelleen hieman korkeampaa kuin väestötasolla keskimäärin.

– Henkilöstön influenssatapauksia näkee vuosittain, vaikka varuskuntien laumaimmuniteetin kehittyminen ja henkilöstön aiemmin omakustanteisesti hankkima suoja ovat jo helpottaneet tilannetta, Lundell sanoo.

Influenssan taudinkuva on usein rajuoireinen, ja toipuminen vie runsaasti aikaa. Influenssan jälkeen myös riski sairastua jälkitautiin, kuten keuhkoputken ja poskionteloiden tulehduksiin tai keuhkokuumeeseen kasvaa.

– Jos sairastunut saa influenssan jälkitautina esimerkiksi keuhkokuumeen, tauti vaatii vähintään kymmenen päivän antibioottikuurin ja ainakin saman verran vapautuksia tai sairauslomaa, jolloin kokonaispalautuminen vie helposti kolmisen viikkoa. Tällaiset sairauspoissaolot vaikeuttavat kyllä jo olennaisesti arkea, Lundell laskee.

– Varusmiehet ja puolustusvoimien henkilöstö eivät ole influenssan suurinta riskiryhmää, mutta taudinkuvasta kertoo jotain, että vanhoja ja monisairaita ihmisiä kuolee influenssaan ja sen aiheuttamiin jälkitauteihin vuosittain. Nykyään yleisenä suosituksena onkin, että rokote otettaisiin. Siksi näen, että henkilöstön rokottaminen on hyvä päätös ja kädenojennus, Lundell arvioi.

Rokote suojaa saajaansa nimenomaan virusperäiseltä influenssalta ja sen seurannaisvaikutuksilta, ei normaalilta nuhakuumeelta. Myös muut virustaudit voivat aiheuttaa jälkitauteja, mutta influenssan seurannaiset ovat usein hyvin paljon rajumpia ja pidempiaikaisia, Lundell kertoo.

Lääkintäyliluutnantin mukaan influenssan muuntuvasta luonteesta johtuen rokotteen koostumusta päivitetään vuosittain, ja erän onnistumisesta riippuen 50–80 prosenttia ei saa tartuntaa rokotteen jälkeen. Rokotteen antama suoja on tavallisesti siis hyvin kattava.

– Ja vaikka rokotteen otettuaankin voi sairastua influenssaan, oireet ovat tällöin paljon lievempiä, Lundell täsmentää.

Henkilöstön suhtautuminen rokottautumismahdollisuuteen on Lundellin mukaan ollut positiivista ja kysymyksiä rokottautumismahdollisuudesta on tullut paljon.

– Uskon, että henkilöstön rokotuskattavuus tulee olemaan korkea, hän ennustaa.

Itse rokotteen jälkioireet ovat olleet vähäisiä ja pääasiassa paikallisreaktioita.

– Rokoteannoksia on annettu miljoonia ja havaitut haittavaikutukset ovat olleet pääasiassa paikallisreaktioita, kuten ihon punoitusta ja turvotusta, Lundell vahvistaa.