Tutkijat tuulettavat maanpuolustustahtoa

Suomalaisten valmiutta puolustaa kotimaataan on mitattu vuodesta 1963 samalla kysymyksellä. Tuoreiden tutkimusprojektien tavoitteena on päivittää maanpuolustustahdon käsite nykyaikaan.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viimeisimmän mielipidekyselyn mukaan suomalaisista 71 prosentin mielestä maata tulisi puolustaa ”aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. MTS:n pitkään mielipidekyselyissä käyttämä kysymys maanpuolustustahdosta kohtaa kuitenkin muutospaineita.

Suunnittelukunnan tutkimusjaoston puheenjohtaja Harriet Lonka emännöi järjestön seminaarin, jonka osanottajat tulivat keskustelun pohjalta melko yksimieliseen tulokseen: pitkään käytössä ollut kysymys ei enää välttämättä määrittele nykypäivän suomalaisten maanpuolustustahdon kaikkia puolia. Samassa tilaisuudessa esiteltiin kaksi tuoretta tutkimusprojektia, jotka pyrkivät löytämään uusia näkökulmia maanpuolustustahdon tutkimiseen Suomessa. Lonka toivottaa tutkimusten uudet avaukset tervetulleeksi.

– On tärkeää, että MTS toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tutkimuskentän kanssa, jolloin saamme myös evästyksiä kysymysten muotoiluun jatkossa, Lonka painottaa.

Maanpuolustustahdon käsitettä tuuletetaan tulevina vuosina kahdessa yliopistossa. Maanpuolustuskorkeakoulussa on aloitettu viime vuonna Tahto-tutkimusprojekti ja Jyväskylän yliopistossa käynnistyy ensi vuoden alussa historian tutkimukseen perustuva hanke, jotka molemmat pyrkivät tuomaan uutta ymmärrystä maanpuolustustahdon merkitykseen Suomessa.

Sotilassosiologian tutkija Jarkko Kosonen on tutkijaryhmän jäsen Tahto-tutkimuksessa. Hän haluaa löytää uusia ja vielä kartoittamattomia lähestymistapoja paljon käytetylle käsitteelle.

– MTS:n kyselyissään tekemä työ on arvokasta tutkimusperinnettä, joka toivottavasti jatkuu. Meidän tehtävämme projektissa on tehdä uusia avauksia siitä, miten maanpuolustustahtoa voisi paremmin tutkia, jäsennellä ja hahmottaa. Kun ymmärrämme, millaisia merkityksiä käsitteeseen liittyy, voimme mahdollisesti muotoilla uusia kysymyksiä ja väittämiä kansalaismielipiteen mittaamiseen, Kosonen suunnittelee.

Jyväskylän yliopistossa ensi tammikuussa käynnistyvä tutkimus pyrkii piirtämään maanpuolustustahdosta historiaan perustuvan katsauksen aina vuodesta 1939 alkaen. Tutkijatohtori Teemu Häkkinen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta haluaa ravistella tutkimustuloksilla yhteiskunnallista keskustelua. Häkkinen heittää vastakysymyksen kysyttäessä, miksi hän kokee maanpuolustustahdon tutkimisen tärkeäksi.

– Maanpuolustustahto on poliittisen johdon mukaan konkreettinen osa suomalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Mutta mitä se oikein kertoo meidän yhteiskunnastamme ja ennen kaikkea tavoistamme käydä yhteiskunnallista keskustelua? Häkkinen kysyy.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jarkko Kosonen odottaa saavansa tutkimuksen edetessä enemmän tietoa siitä, miten suomalaisten maanpuolustustahto mahdollisesti kehittyy tulevaisuudessa ja mitä muotoja se voisi saada.

– Aiemmin on vallinnut talvisotahenkinen käsitys puolustuksesta aseellisena taisteluna juoksuhaudoissa. Turvallisuusympäristön muuttuessa monimuotoisemmaksi ajattelemme puolustusta laajemmin, jolloin maanpuolustus voi tarkoittaa muutakin kuin aseelliseen konfliktiin liittymistä, Kosonen lisää ja viittaa MTS:n kysymyksen nykyiseen muotoiluun.

Poliittisen kentän vaikuttajille MTS:n kyselytulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa kansalaisten maanpuolustusta koskevista mielipiteistä. MTS:n seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) varoisikin muuttamasta pitkään käytössä olleen kysymyksen muotoilua.

– Sitä voisi täydentää jatkokysymyksellä, Vanhanen esitti seminaarissa.

Muut panelistivieraat olivat pitkälti samaa mieltä siitä, että pitkään käytetty kysymys tuottaa arvokasta vertailukelpoista tilastotietoa nykypäivän ja menneiden vuosien välillä.

Joulukuussa MTS:n julkaisemasta raportista käy ilmi, että suomalaisten perinteistä maanpuolustustahtoa mittaavassa kyselyssä kyllä-vastauksien määrä laski seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vuoden aikana tapahtunut muutos on suurempi kuin koskaan mittaushistorian aikana.

Pitkällä aikavälillä maanpuolustustahto on kuitenkin pysynyt vakaalla ja kansainvälisesti verraten korkealla tasolla. Jarkko Kosonen näkee, että uhka maanpuolustustahdolle tulevaisuudessa voi olla kansalaisten eriarvoistuminen, arvojen pirstaloituminen ja kansalaisten valtioon turvallisuuden osalta kohdistamat odotukset.

– Maanpuolustus voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Jos se pirstaloituu liikaa eivätkä kansalaiset tunnista omaa rooliaan yhteiskunnassa, voi koitua hankalaksi hahmottaa kansalaisten yhteistä tahtotilaa ja sitä, mihin kukin on valmis sitoutumaan maan puolustamiseksi, Kosonen sanoo.

Kososen mielestä varusmiespalvelus konkretisoi hyvällä tavalla maanpuolustamisen merkityksen suomalaisille. Tutkija näkee kuitenkin tärkeänä kaikkien kansalaisten huomioimisen, kun kyse on ymmärryksen levittämisestä.

– Tietävätkö esimerkiksi suomalaiset naiset, jotka eivät ole asevelvollisia, mitä heiltä odotetaan kriisitilanteessa?