Suomi ja Saksa järjestivät yhteisen sotataidenäyttelyn jatkosodan aikana – rikkoi aikansa kävijäennätykset

Toukokuussa 1942 suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä esiteltiin yhteensä 480 teosta. Teoksista 250 oli peräisin suomalaisista tiedotuskomppanioista ja 230 saksalaisista propagandakomppanioista.

Propaganda-Aseveljet Ry järjesti jatkosodan aikana Ateneumin taidemuseossa suomalaisia ja saksalaisia sotavalokuvia, -piirustuksia ja -maalauksia esitelleen Taistelukuvaajain näyttelyn. Sotien aikana Ateneum oli virallisesti suljettu, mutta tiloja vuokrattiin ulkopuolisille. Järjestämisvuonnaan näyttely rikkoi kaikki siihenastiset kävijäennätykset: lyhyestä kahden viikon kestostaan huolimatta vierailijoita kertyi yli 20 000.

– Näyttely oli tarkoitettu koko kansalle, sillä sen mainoksia oli muun muassa Hakaniemen torilla ja Erottajalla. Näyttelyn suomalaisista kuvista oli tarkoitus järjestää uusi näyttely Turussa ja Tampereella, mutta tiettävästi näin ei ikinä tehty, valottaa Marika Honkaniemi, jonka kirja Taistelusta taiteeksi julkistettiin tänään Kansallisarkistossa.

Suomalaiset teokset olivat peräisin tiedotuskomppanioista, joissa palvelleiden sotilaiden tekemä työ perustui muun muassa Päämajan tiedotusosaston ohjekäskyihin. Ohjekäskyissä toivottiin esimerkiksi valokuvia, jotka todistavat vihollisen julmuutta ja tappioiden suuruutta. Näyttelyssä mukana olleista suomalaisista teoksista 137 olikin valokuvia, joiden lisäksi mukana oli piirroksia ja maalauksia. Suuri ero Suomen ja Saksan välillä oli se, että suomalaisista teoksista suurin osa oli valokuvia, Saksan teoksista vain noin kymmenesosa.

– Lisäksi Suomi pitäytyi omassa tiedotuksellisessa näkökulmassaan, kun taas Saksa korosti näyttelyssä omaa propagandaansa, kertoo Honkaniemi.

Näyttelyssä suomalaisten ja saksalaisten teokset oli sijoitettu selkeästi omiin paikkoihinsa. Tämä korosti sitä, että Suomen tiedotustoiminta ja Saksan propagandatoiminta haluttiin esittää toisistaan irrallisina ja toiminnaltaan erilaisina. Ero näkyi myös komppanioiden nimissä: alun perin propagandakomppanioiksi nimetyt suomalaiset yksiköt nimettiin uudelleen tiedotuskomppanioiksi, sillä propaganda-sanalla oli huono kaiku Suomessa.

– On kuitenkin erityistä, että molemmat valtiot osallistuivat yhtä aloitteellisesti näyttelyn järjestämiseen ja että Suomi lähti näyttelyyn Saksan tasavertaisena kumppanina, jatkaa Honkaniemi.