Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Joni Oksanen, puolustusvoimat

Tykkimies Lari Lindholm ja alikersantti Aleksi Kaksonen viettävät toisinaan aikaa Vekaranjärven sotilaskodin pizzeriassa.

Sotilaskoti tutuksi

Matias Haikonen

Varusmiehen vapaa-aika kuluu usein sotilaskodissa eli kansankielisemmin sotkussa. Harva kuitenkaan tietää vapaaehtoistoiminnasta sen taustalla. Ruotuväki vieraili Karjalan prikaatissa Vekaranjärven sotilaskodissa.

Vekaranjärven sotilaskodin johtaja Seija Kosonen kertoo, että vanhimmat sotilaskodit ovat olleet toiminnassa sata vuotta. Hänen mukaansa sotilaskodeissa toimii usein sekä palkattua että vapaaehtoista henkilöstöä.

– Esimerkiksi meillä Vekaralla tehtiin viime vuonna 7 500 vapaaehtoista työtuntia. Siihen kuuluu esimerkiksi tiskaamista ja maastokeikkoja. Sotilaskodeissa avustavat myös esimerkiksi opiskelijat, hän toteaa.

Sotilaskodin koko ja valikoimat vaihtelevat varuskunnittain. Esimerkiksi Vekaranjärvellä samassa rakennuksessa kahvion kanssa toimivat Valkealan Sotilaskotiyhdistyksen ylläpitämä pizzeria sekä marketti.

– Käytännössä sotilaskotien koot vaihtelevat varuskunnan koon mukaan, Kosonen lisää.

Varusmiesten keskuudessa kuulee usein puhuttavan legendaarisista sotkun munkeista. Kososen mukaan Vekaranjärven sotilaskodissa valmistetaan päivittäin noin tuhat munkkia.

– Valapäivinä määrä nousee jopa 6 000 kappaleeseen. Meillä suosituin munkki on tavallinen sokerimunkki, jonka saa 30 sentillä, Kosonen sanoo.

"Missä olisimme ilman sotkua?"

Vekaranjärvellä varusmiespalvelustaan suorittavan alikersantti Aleksi Kaksosen mukaan sotilaskodissa parasta on kahvio.

– Markettia ja pizzeriaa tulee myös hyödynnettyä. Lisäksi on kiva, että yläkerrassa on varusmiestoimikunnan tilat, hän kertoo.

Kaksosen mielestä sotilaskodissa on kuitenkin vielä kehitettävää, vaikka taso onkin korkealla.

– Kyllähän tuotteita voisi aina kehitellä eteenpäin. Pakko silti myöntää, että kyllä meillä on Suomen paras sotku. Missä olisimmekaan ilman sitä? Kaksonen pohtii.