Rantalomilta tuttu harjoitusväline harjoituttaa lentäjiä kiipeliin
Kajaanin Nuasjärvellä on elokuun puolivälistä asti harjoiteltu heittoistuinhypyn jälkeisiä pelastustoimenpiteitä venevetoisella hinauslaskuvarjolla. Faster CAT 670-vene, varjo ja 150 metriä köyttä simuloivat harjoittelijoille todentuntuisen pelastautumiskokemuksen.
Koulutus toteutetaan Kainuun prikaatin ponttonikalustolta Nuasjärvellä ja vetotoiminnassa käytetään Kainuun prikaatin ja merivoimien venekalustoa. Harjoituksen johtaja, majuri Mikko Viirret toteaakin puolustushaarojen yhteistoiminnan olevan toimintaharjoituksessa harvinaisen saumatonta.
– Toimintaharjoituksen järjestelyt ovat sikäli poikkeukselliset, että ilmavoimien harjoitukseen osallistuvat omalla panoksellaan myös maa- ja merivoimat. Olemme Kainuun Nuasjärvellä nyt neljättä kertaa ja sitä ennen harjoitusta on 30 kertaa järjestetty Keuruulla, Viirret kertoo.
Yhteydet harjoitusalueelle järjestetään maa- ja merivoimien kalustolla.
Venevetoiset hinauslaskuvarjot ovat suurelle yleisölle tuttuja esimerkiksi aurinkorannoilta, mutta ne taipuvat erinomaisesti myös harjoitustoimintaan. Hinauslaskuvarjojen käyttäminen on puolustusvoimille myös kustannustehokasta, mutta ennen kaikkea riskitasoltaan turvallisempaa kuin normaaleilla laskuvarjoilla harjoittelu.
– Tämä on varsin toimiva konsepti ja harjoitukset ovat vuosien mittaan kehittyneet, kun olemme saaneet harjoituskäyttöön käytöstä poistettuja varusteita. Harjoitteluun tulee heti uutta ulottuvuutta, kun pääsemme tekemään temppuja oikeilla Vinka-kaluston, Hawkien ja Hornetien valjailla.
Lisäksi vajoamisnopeus on hinauslaskuvarjossa käytännössä sama kuin sotilaslentokoneissa käytössä olevassa T10-laskuvarjossa, mikä tekee kokemuksesta hyvin aidon tuntuisen. Ainoastaan varjojen ohjattavuudessa on eroa, Viirret valaisee.
Vieraillessammme harjoituksessa sää oli suosiollinen auringonottajille, mutta haasteellinen harjoitustoiminnalle. Tyyni keli vaati vedon johtajilta ja vetoveneen kuljettajalta hyvää viestinvaihtoa ja tarkkaa ajoitusta.
Tavoitteena harjoituksessa on, että ilma-aluksien miehistö omaksuisi oikeat toimintatavat heittoistuinhypyn jälkeiseen pelastautumiseen. Oikeiden toimintatapojen iskostaminen saattaa tukalassa tilanteessa pelastaa hyppääjän terveyden ja hengen.
– Pelastautuminen täysvarustus päällä ei ole mitenkään yksinkertainen toimenpide. Hätätilanteessa lentäjän täytyy poistaa yltään maski, suorittaa hätälähettimen laukaisu ja vapauttaa pelastautumispakkaus. Ilmassa pelastautujan pitää laukaista pelastusliivi, hallita turvallinen veteen tulo ja vielä vedessä hänen tulee kyetä nousemaan pelastuslautalle.
Sovelletussa vaiheessa samanlainen kuvio tehdään vielä kangashaalareissa. Tällöin he joutuvat lisäksi täyttämään pelastusliivin puhaltaen, rantautumaan ja tekemään välittömät toimenpiteet rantautumisen jälkeen: huolehtimaan itsensä lämpimänäpidosta ja omasta toimintakyvystä, Viirret luettelee.
Kysymys ei siis ole mistään yksinkertaisesta asiasta, vaan moniportaisesta prosessista. Siksi harjoituksia järjestetään vuosittain ja laskuvarjoilla varustettujen ilma-alusten miehistöt kertaavat koulutuksen neljän vuoden välein. Toimintaharjoituksen osanottajat ovat olleet koulutukseen tyytyväisiä ja palaute kurssista on ollut tasaisen hyvää.
– Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta harjoituksen tarpeellisuudesta – ja nimenomaan harjoituksen sovelletusta vaiheesta, joka realistisena harjoitteena antaa kävijälle itsevarmuutta. Tasaisin väliajoin käyty koulutus kerryttää henkilöstön kokemusta ja antaa luottamusta siihen, että tietää mitä tekee tosipaikan tullen. Samalla luottamus varusteisiin kasvaa.
Harjoituksen johtaja, majuri Mikko Viirret (vas) kiittelee harjoituksen henkeä. Eläkkeelle jäävä työnjohtaja Sampsa Ketvell on harjoituksessa tänä vuonna viimeistä kertaa. – Kyllähän vuosien aikana tästä harjoituksesta on jäänyt monia hienoja muistoja. Erityiset kiitokseni saa puolustushaarojen tiivis yhteistyö; täällä kaikki tuntuu toimivan kuin ajatus, Ketvell kehuu.
Nuasjärven toimintaharjoitus jatkuu 25. elokuuta asti ja veneiljöitä pyydetään välttämään turhaa liikennettä vetoalueella. Harjoituksen tukeutumisalueena toimii Rehjan saari. Harjoitustoiminta ajoittuu päivittäin aikavälille kello 8-21.
