Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Jan Heikkilä

Tela-alustainen raivaamisrobotti pystyy nousemaan portaita 32 asteen kulmassa.

Mauri vainuaa pommien piilopaikat

Konstantin Kouzmitchev

Teodor-raivaamisrobotin kameroiden avulla voidaan tunnistaa räjähteitä sekä suorittaa erilaisia tarkkailutehtäviä. Laitteen etuna on satojenkin metrien päähän toimivan kauko-ohjauksen käyttäjälleen tuoma turvallisuus.

Saksasta lähtöisin oleva Teodor-raivaamisrobotti on ollut puolustusvoimilla käytössä vuodesta 2005 lähtien. Noin metrin korkuiseen robottiin on tehty Suomessa pienimuotoisia uudistuksia. Nimensä mukaisesti sen pääasiallisena käyttötarkoituksena on toimia apuvälineenä räjähteiden raivauksessa. Erityisen paljon hyötyä siitä on, jos tilanne näyttää vaaralliselta tai jos räjähde on paikassa, jonne ei muuten pääsisi.

– Jos on paikka mihin ihminen ei voi mennä, niin sinne on hyvä laittaa robotti asialle, pioneeri- ja suojelu-upseeri, yliluutnantti Jari Raattama tiivistää Lappi 118-harjoituksen aikana.

– Tämä säästää ihmishenkiä, Raattama jatkaa.

Paikallispuolustusharjoituksessa Raattama oli muun Lapin lennoston raivaajapartion kanssa operoimassa robottia, kun Ounaskosken koululla oli pommiuhka.

Robotilla on myös muita käyttötarkoituksia, joita varten se hankittiin. Sillä voidaan vaikka rikkoa, vetää tai työntää mahdolliset esteet pois tieltä.

– Esimerkiksi henkilöauton kokoinen esine voidaan siirtää vaivattomasti, Raattama kerskuu.

Laitetta voidaan käyttää myös tuntemattomien rakennusten tutkimiseen ja tarkkailutehtäviin siihen kiinnitettyjen videokameroiden avulla.

Operointi laitteella tapahtuu erityiskoulutetun henkilön toimesta hallintalaitepaneelin kautta. Robottia liikutellaan sen välittämän videokuvan perusteella joko langattomasti tai kaapelikäyttöisesti.

– Kaapelikäytöllä häirintämahdollisuus on pienempi ja robottia voidaan ohjata kauempaa. Ongelmia voi tulla, jos kaapeli jää johonkin kiinni tai katkeaa, Raattama kertoo.

Raivaamisrobotin käyttöä opetetaan jo aiemmin räjähde- ja raivaamiskoulutuksen saaneelle henkilöstölle. 360 astetta pyörivien kameroiden hyödyntäminen sekä kymmeniä eri painikkeita ja vipuja sisältävän ohjauspaneelin käyttö vaativat totuttelua.

– Erityisesti tiukat käännökset kapeilla käytävillä vaativat harjaantunutta silmää, Raattama havainnollistaa.

Itse koulutus kestää muutaman viikkoon ja se pidetään Karjalan prikaatissa.

– Kutsun kurssille voi saada riippumatta sukupuolesta ja arvosta, kunhan henkilö on kyvykäs räjähteiden raivaamiseen, Raattama esittelee.

Varusmiehille laitetta ei kouluteta sen vaatiman pohjakoulutuksen takia.

Työskentelyä varten robottiin voidaan asentaa erilaisten kameroiden, lämpökameroiden tai röntgenkameroiden lisäksi noin 40 erilaista työkalua – meisseleitä, piikkejä, pihtejä, poria tai talttoja.

– Niille on omat paikkansa takaosassa, ja operoidessa työkalu on suoraan kourassa. Tarvittaessa laite voi vaihtaa niitä kesken toiminnan, Raattama avaa.

Työkalujen lisäksi koneeseen voidaan liittää erilaisia asejärjestelmiä, kuten haulikko tai räjähteitä raivauksen suorittamista varten.

Tositoimissa Teodor-robottia on käytetty Suomessa esimerkiksi Vihtavuoren räjähdetehtaalla Laukaassa virka-aputehtävissä heinäkuussa vuonna 2013. Siellä se välitti kuvamateriaalia räjähdeainetta sisältävästä kontista ja tietoa räjähdysainejätteen lämpötilasta.

Robotti on käytössä laajasti myös muissa maissa, muun muassa Afganistanissa tienvarsipommien raivaamisessa.

Tela-alustainen raivaamisrobotti tunnetaan myös tuttavallisemmin nimellä Mauri.

– Nimi juontaa juurensa Jope Ruonansuun esittämästä Mauri Äkäslompolo -sketsihahmosta, Raattama naurahtaa.