Maavoimat isommalle vaihteelle – valmiusyksikkökoulutus alkaa kesäkuussa

Nykyaikaisen ja kehittyvän kotimaan puolustuksen tarpeisiin on maavoimissa otettu käyttöön valmiusyksikkökoulutus. Ensimmäiset varusmiehet on valittu valmiusyksiköihin, ja heidän valmiuskoulutuksensa alkaa joukkokoulutuskauden jälkeen.

Kiinnostusta valmiusyksikkökoulutusta kohtaan on varuskunnissa riittänyt. Maavoimien koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Jukka Aihtian mukaan kiinnostus näkyi runsaana osallistumisena koulutuksen esittelytilaisuuksiin sekä viime kädessä koulutukseen hakeutuneiden määrässä.

– Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että valmiusyksikkökoulutus on saanut niin suurta halukkuutta varusmiesten keskuudessa, Aihtia sanoo.

Valmiusyksikkökoulutukseen on valittu joukko-osastosta riippuen noin 5–10 prosenttia palvelukseen astuneista varusmiehistä. Koulutukseen valitut saavat koulutusta niin johtaja- kuin vaativiin miehistötehtäviin. Aihtia kertoo, että valmiusyksikön suunnitteluvaiheessa yhtenä vaihtoehtona pohdittiin johtajakoulutuksen antamista kaikille valmiuskoulutukseen osallistuville.

– Halusimme kuitenkin luoda koulutuksen, johon lähes kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan halukkuuden ja soveltuvuuden puitteissa.

 

Toisin kuin erikoisjoukoissa, valmiusyksikkökoulutukseen haluavan nuoren ei tarvitse hakea koulutukseen ennen varusmiespalvelusta. Varusmies voi kertoa kiinnostuksensa valmiusyksikköä kohtaan joko alokaskyselylomakkeessa tai peruskoulutuksen aikana. Osaan tehtävistä on ollut niin suurta kiinnostusta, että halukkaita on ollut enemmän kuin paikkoja. Valinnat tehtiin viime kädessä perustuen sopivuuteen ja osaamiseen, vaikka halukkuus olikin tärkeä tekijä.

– Vaativassa koulutuksessa halukkuus on keskeinen tekijä. Koulutuksen läpäiseminen on helpompaa hyvän motivaation omaaville, Aihtia painottaa.

Valmiusyksikkökoulutuksen kesto on 347 vuorokautta. Suurimmat syyt palveluksen kestolle ovat koulutuksen vaativuus sekä se, että samalla melkein vuoden mittainen koulutus takaa läpi vuoden tasaisen valmiuden. Tällä hetkellä valmiusyksikön varusmiehillä on takana kaikille yhtenäinen peruskoulutuskausi. Tämän jälkeen he ovat siirtyneet joko aliupseerikurssille tai erikoiskoulutuskaudelle. Kun valitut varusmiehet ovat suorittaneet joko aliupseerikurssin, reserviupseerikurssin tai joukkokoulutuskauden, siirtyvät he valmiusyksikkökoulutukseen, jossa heidän varsinainen koulutus valmiuteen alkaa.

Valmiusyksikkökoulutukseen valittujen varusmiesten palveluksen rakenne

Tuleva valmiusyksikkökoulutus on alustavasti jaettu kolmeen vaiheeseen: yksikkökoulutus-, lisäkoulutus- ja harjaantumisvaiheeseen. Kyseisellä rytmityksellä taataan valmiudellisten tavoitteiden lisäksi myös kuuden kuukauden ajan jatkuva koulutuksen nousujohteisuus. Valmiusjakson toteutuksen ja koulutuksen yksityiskohdat ovat parhaillaan tarkemman suunnittelun alla joukko-osastoissa. Joukko-osastojen välillä tulee olemaan eroja siinä, miten valmiusyksiköt toimivat esimerkiksi majoituksen kannalta.

– Esimerkiksi Jääkäriprikaatissa valmiusyksikköön kuuluvat varusmiehet majoittuvat samassa yksikössä, mutta tämä ei onnistu kaikissa joukko-osastoissa majoituskapasiteetin vuoksi, Aihtia selventää.

Tällaisessa tilanteessa varusmiehet majoittuvat erillään, mutta lähtevät harjoituksiin yhdessä niin, että valmiusyksikkökoulutuksessa on käytössä kaikkien aselajien suorituskyvyt. Tarkoituksena on toimia yhtenä kokonaisuutena, sillä joukkoharjoitukset tehdään valmiusyksikkönä.

– Valmiusyksikkökoulutus alkaa pääosalla 15. kesäkuuta ja varusmiesjohtajilla hieman myöhemmin, Aihtia kertoo.

 

Valmiusyksikkökoulutuksen alkaessa kesäkuussa on varusmiehillä vahva osaaminen oman aselajinsa ja toimialansa tehtävistä, jota syvennetään koulutuksessa. Samalla varusmiesten osaamista laajennetaan myös oman tehtävän ulkopuolelle. Kaikille varusmiehille tullaan kouluttamaan muun muassa lisää asejärjestelmiä, kenttälääkintää, johtamisvälineitä, taistelua rakennetulla alueella, pimeätaistelua ja kohteiden suojaamista. Myös toiminta helikopterijoukkojen kanssa on mahdollista osassa joukko-osastoista. Maavoimien esikunta on laatinut yhteistoiminnassa joukko-osastojen kanssa yhteiset koulutussuunnitelmien pohjat, jotka toimivat perustana joukko-osastoissa sovellettavalle koulutukselle.

– Jokainen joukko-osasto on erilainen esimerkiksi joukkotuotannon kannalta, joten ohjeita on mahdollista soveltaa. Tärkeintä kuitenkin on, että koulutus on monipuolista, haastavaa ja nousujohteista.