Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Ruotuväki, Petteri Hentilä. Grafiikka: Sakari Saukkonen

Ilmasotakoulussa palvelevien aliupseerioppilaiden Roosa Väistön, Niklas Pihkalan ja Tommi Puttosen mielestä sekatuvat voisivat parantaa sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta sekä lisätä erityisesti naisten yhteenkuuluvuuden tunnetta muuhun joukkoon.

Kutsunnat ja majoitus uusiksi? ”Sotiakin pitäisi yhdessä”

Helena Immonen

Vuosi vuodelta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevien määrä kasvaa. Se aiheuttaa paineita muuttaa totuttuja toimintatapoja.

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna 1 126 naista. Se on 284 enemmän kuin edellisenä vuonna, joka myös oli ennätysvuosi. Kasvava naisten määrä asettaa paineita muun muassa naisten valintajärjestelyjen kehittämiselle.

Kutsuntojen kehittämistä pohditaan säännöllisesti Pääesikunnassa ja naisten valintatilaisuuden järjestämistä miesten kutsuntojen yhteydessä on harkittu. Eversti Petteri Tervosen mukaan yksi vaihtoehto olisi pilotoida naisten valintatilaisuuden ja miesten kutsuntojen yhdistämistä muutamilla paikkakunnilla.

– Missään ei ole määritelty sitä, milloin naisten valintatilaisuus pitää järjestää, joten uutta mallia voitaisiin kokeilla, Tervonen toteaa.

– Mutta kutsuntoja tulisi kaiken kaikkiaan kehittää siinä hengessä, että palvelukseen määrättäessä voitaisiin entistä enemmän ottaa huomion ihmisten taustaosaaminen. Turhia poistumia pitäisi myös saada vähennettyä.

Turhilla poistumilla Tervonen tarkoittaa tilanteita, joissa kutsuntojen ja palveluksen aloittamisen välissä esimerkiksi asevelvollisen terveystilanne on muuttunut. Tällöin olisi järkevämpää siirtää palveluksen aloittamista ennen kuin henkilö ehtii aloittaa palveluksen, kuin todeta terveydentila vasta palveluksessa.

 

Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Juho Raulo on seurannut naisten valintatilaisuuksia ja palvelukseen määräämistä aitiopaikalta jo seitsemän vuoden ajan. Hänen mielestään naisten erillisen valintatilaisuuden järjestämisestä pitäisi luopua.

Raulo ehdottaa, että naiset hakisivat edelleen vapaaehtoiseen palvelukseen, mutta tulisivat oman paikkakuntansa kutsuntoihin yhdessä miesten kanssa.

– Kun naiset voitaisiin käsitellä samassa syklissä kuin miehet, helpottaisi se käytännön työtä ja toisi myös kustannussäästöjä. Uudenmaan aluetoimistossa menee tällä hetkellä kaksi henkilötyökuukautta naisten valintatilaisuuden järjestämiseen, Raulo selventää.

Raulon mukaan järjestelmä olisi helpompi myös naisille: He voisivat käydä terveystarkastuksessa valtion kustantamana ja osallistua oman paikkakuntansa kutsuntoihin, kun nykyjärjestelmällä moni joutuu matkustamaan usean sadan kilometrin päähän valintatilaisuuteen.

– Mielestäni me pompotellaan vapaaehtoisia naisia edestakaisin. Yhteisissä kutsunnoissa ryhmäytyminen alkaisi heti, ja miehillekin tulisi jo silloin selväksi, että naiset ovat samaa porukkaa, Raulo toteaa.

– Ennustan, että naisten määrä tulee vain kasvamaan. 10 prosenttia ikäluokasta on ihan realistinen näkymä.

Jos naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien määrä jatkaa kasvuaan, kymmenen vuoden päästä hakijoita voi olla jo tuplasti nykyiseen verrattuna. Tulevien vuosien ennusteet perustuvat Juho Raulon arvioihin.

 

Naisten kasvava määrä palveluksessa aiheuttaa haasteita myös majoituksen suhteen. Everstiluutnantti Raulo kannattaa sekamajoitukseen siirtymistä.

– Emme erottele varusmiehiä eri tupiin etnisen taustan tai uskonnon perusteella, miksi sitten sukupuolen perusteella. Sekatuvat edistäisivät ryhmäytymistä ja yhdenvertaisuutta palveluksessa, Raulo sanoo.

– Aina kun porukan hajottaa, vaikuttaa se yhtenäisyyteen. En ymmärrä, miksei samassa tuvassa voitaisi nukkua, kun sotiakin pitäisi yhdessä.

Pääesikunnassa suhtaudutaan sekatupiin lähtökohtaisesti positiivisesti. Eversti Tervonen kertoo, että yhteismajoitukseen siirtymistä voi olla tarpeen selvittää lähitulevaisuudessa.

– Niissä Pohjoismaissa, joissa sekatuvat on käytössä, on kokemuksia esimerkiksi siitä, että naisia kohdellaan vielä tasavertaisemmin. Meillä on jouduttu välillä majoittamaan naisia jopa eri rakennuksessa, jolloin tunne joukkoon kuulumisesta kärsii. Mielestäni sekatuvat sujuvoittaisivat koulutuksen järjestämistä, Tervonen pohtii.

Tällä hetkellä erillismajoitus on käytössä vain kasarmeilla. Esimerkiksi maastoharjoituksissa tai merivoimien aluksilla on jo pitkään majoituttu samoihin tiloihin.

 

Kainuun prikaatissa petipaikkoja on jouduttu laskemaan tarkasti jo pitkään. Kainuun prikaatin komentajan, prikaatikenraali Vesa Virtasen mukaan majoitushaasteita auttaisi alkuviikkojen poistumien minimoiminen. Siksi hän kannattaa kutsuntajärjestelmän kehittämistä niin, että puolustusvoimat saisi tarvittaessa asevelvollisesta tietoa myös kutsuntojen jälkeen. Nyt joukko-osastoissa tyhjiä petipaikkoja tulee palveluksen alussa, kun terveystarkastuksissa huomataan, ettei asevelvollinen ole palveluskelpoinen.

– Sähköistä järjestelmää pitäisi kehittää niin, että asevelvollisen olisi helppo ilmoittaa esimerkiksi loukkaantumisista, Virtanen sanoo.

Yhteismajoitukseen Virtanen suhtautuu positiivisesti, mutta hänen mielestään se ei ole tyhjentävä vastaus tilanpuutteeseen, sillä jokainen punkka, oli sitten kyseessä naisten tai miesten tupa, on lähtökohtaisesti jo käytössä.

– Meille otetaan naisia aina sen verran, että saadaan täysiä tupia. Viime erässä sisään tuli yli 2 100 varusmiestä, eikä tyhjiä petipaikkoja jäänyt.

Koulutusvalintojen ja ryhmäytymisen näkökulmasta Virtanen kuitenkin näkee sekatuvissa hyötyjä ja olisi valmis niihin siirtymään.

– Esimerkiksi vartiopalvelussa ja maastossa majoitutaan jo nyt samoissa tiloissa. Naapurimaissakin on sekatuvista hyviä kokemuksia, Virtanen toteaa.