Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Marko Herukka

Laitteen sisällä on kaikki, mitä johtamisyhteyksien muodostamiseksi tarvitaan.

Kätevä salkku muodostaa johtamisyhteydet sekunneissa

Aaro Aalto

Logistiikkalaitoksen väki kehitteli omaan tarpeeseensa johtamispaikkalaitteen, jonka myötä johtamisyhteydet voidaan muodostaa nopeasti siviilikännykkäverkolla. Nyt kaikki puolustushaarat ovat kiinnostuneet luomuksesta.

Mystinen musta pötkylä, Marko Herukan ja insinöörimajuri Kari Lambergin kehittämä johtamisjärjestelmäsalkku palkittiin Maanpuolustuksen aloitesaäätiön kehitysstipendillä joulukuussa.

Kyseessä on siviilipuhelinverkkoja hyödyntävä laite, joka mahdollistaa komentopaikkojen perustamisen myös silloin, kun ollaan kiinteän verkkoliityntäpisteen ulottumattomissa.

Käytännössä johtamisjärjestelmäsalkkua tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa joukko siirtyy uuteen paikkaan ja haluaa saada nopeasti yhteyden joko muihin vastaaviin joukkoihin tai operaation johtoon. Laitteet saadaan yhdistettyä verkkoon Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen ylläpitämiltä liityntäpisteiltä. Niistä pääsee käsiksi tärkeisiin tietojärjestelmiin.

Täysin uutta on laitteen joustavuus: mobiiliverkkojen myötä ei olla riippuvaisia kiinteistä liityntäpisteistä, vaikka salkku mahdollistaa yhteyden muodostamisen myös niiden kautta. Tyypillisesti yhteydenpitoa hoidetaan laitesuojien välityksellä. Niiden siirtäminen on kuitenkin vaivalloisempaa, käyttöönotto hitaampaa ja hinta moninkertainen.

– Laitesuojien etuna on toki esimerkiksi sääsuoja, mutta salkulla saavuttaa samat johtamispalvelut, Lamberg toteaa.

Lisäksi salkku on hyvä varaväline, mikäli kiinteä kaapeli katkeaa, liityntäpisteitä tuhotaan tai taktiseen verkkoon tulee häiriöitä. Lisäksi yhteyspisteitä ei läheskään aina löydy niiltä paikoilta joissa joukot liikkuvat.

Laitteen kehittäminen lähti liikkeelle vuonna 2016.

– Tarvitsimme joustavaa yhteydenpitotapaa, ja totesimme silloin, että nyt tekniikka on kehittynyt tarpeeksi, Lamberg muistelee.

– Työnsarkaa on riittänyt. Muutaman vuoden sisällä olemme pohtineet ja testailleet eri laitepaikkoja ja teettäneet pari prototyyppiä. Vähitellen laite alkoi muodostua, Herukka kuvailee.

Laitteen sisältä löytyy sähköistämisjatko- ja verkkokaapeleita, monikanavareititin, analoginen puhelin, antennit ja tietoliikennekytkin puhelinverkkoon sekä taktiseen verkkoon. Laitteessa on sisällä kaapeleita myöten kaikki, mitä yhteyksien muodostamiseen tarvitaan, toki itse työasemaa lukuun ottamatta.

Salkun lähiverkkokytkimeen voi liittää eri laitteita ja ulkoisella kytkimellä laitemäärää voi kasvattaa. Herukan mukaan laitteiden määrää rajoittaa ennemminkin verkon kapasiteetti.

Laitteen sisällä olevat kaapelit ovat normaaleja lähiverkkokaapeleita. Niiden pituus on viety minimiin. Pisimpiä ovat kuitenkin noin kolmemetriset antennikaapelit. Pituus mahdollistaa sen, että antennin saa asetettua esimerkiksi salkun päälle tai auton ikkunanraosta katolle hyvän kuuluvuuden saavuttamiseksi.

Laitteen pinnalla on ainoastaan kaapeleiden ja antennin läpiviennit, ei minkäänlaisia ylimääräisiä kytkimiä tai nappeja. Lisäksi siinä on kantokahvat ja pyörät, joiden avulla laite kulkee mukana kuin lentokenttälaukku.

Kaksikko, joka laitteen loi, on puolustusvoimien henkilökuntaa. Herukka työskentelee 3. logistiikkarykmentissä järjestelmäasentajana. Hän muun muassa ylläpitää ja kehittää johtamispaikkakalustoa sekä kouluttaa väkeä työskentelemään niiden parissa. Lamberg työskentelee Logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskuksessa sektorijohtana järjestelmien ylläpidon ja tuotteistuksen parissa, eli hankkii varusteille ja tarvikkeille valmistajia Maavoimien esikunnan toimeksiantojen mukaisesti.

Lamberg kertoo, että tämänhetkisenä haasteena onkin itse kehitetyn salkun tuotteistaminen: vaikka laitteen haluaisivat käyttöönsä logistiikkajoukkojen lisäksi myös muut aselajit ja puolustushaarat, kaupalliset järjestelyt ovat pienenä huolenaiheena.

Aloitesäätiö palkitsi puolustusvoimain komentajan välityksellä kummankin kehittäjän 5000 euron stipendillä.

– Oli mukavaa huomata, että aherrus huomattiin myös isommissa piireissä. Summa meni osittain perheen joululahjoihin ja loput jäi säästöön, Herukka paljastaa.

– Vaimo oli oikeastaan suunnitellut summan käytön jo etukäteen, sen suhteen ei ollut ongelmia, kertoo Lamberg.