Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Janne Karjalainen

Räjäytysallas sijaitsee kallioisella Katajaluodolla. Vaikka se on pitkiä aikoja käyttämättömänä, huoltotoimenpiteitä on tarvittu vähän.

Helsingin edustalla räjähtävät kranaatit – ”sekunnin murto-osasta viikoksi tekemistä”

Arttu Toivonen

Tykistön ja kranaatinheittimien kranaattien yhtenä tarkoituksena on aiheuttaa tuhoa panssaroituun joukkoon. Räjäytysaltaalla suoritettavien sirpalekokeiden avulla selviää, mihin tarkoituksiin mitäkin kranaattia kannattaa käyttää.

Katajaluodolla Helsingin edustalla puolustusvoimien käytössä olevalla saarella sijaitsee useamman vuosikymmenen vanha kartion muotoinen allas. Se on halkaisijaltaan noin kuusi ja syvyydeltään noin kolme metriä. Säännöllisen epäsäännöllisesti, 3–5 vuoden välein allas pumpataan täyteen vettä ja sen päällä räjäytetään kranaatteja.

Katajaluodon räjäytysallas on puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen alaisen Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteen käytössä oleva koepaikka. Allas on ainoa laatuaan Suomessa. Suunnitteluinsinööri, diplomi-insinööri Jani Asukas tiivistää, että räjäytysaltaalla suoritettavilla kokeilla pyritään selvittämään räjäytettävän kranaatin sirpalejakauma.

Koetta valmisteltaessa räjäytysallas tyhjätään, tarkastetaan ja tarpeen vaatiessa suoritetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. Kun allas on valmis käyttöön, sinne asetetaan sirpaleiden keruuta varten valmistettu pussi. Tämän jälkeen allas täytetään vedellä ja testattava kranaatti asetetaan telineelle noin metrin korkeudelle veden pinnasta keskelle allasta.

Kun koeasetelma on valmis, varmistetaan, että varoalue on tyhjä. Räjäytystyön aikana varoaluetta valvotaan Katajaluodon ammunnanjohtotornista.

– Riippuen räjäytettävästä kranaatista tarvittava varoetäisyys ja -alue määritetään kokeen riskien arvioinnin yhteydessä. Räjäytystä ja kranaatin sirpaloitumista ei rajoiteta erikseen.

Altaaseen osuu sitä kohti olevasta kranaatin kuoresta muodostuvat sirpaleet, Asukas toteaa.

Kun räjäytys on suoritettu ja altaaseen osuneet sirpaleet ovat vajonneet altaassa olevan pussin pohjalle, pussi nostetaan altaasta ja sirpaleet kerätään talteen. Kuljetusta ja myöhemmin suoritettavaa laskentaa varten sirpaleet öljytään, jotteivät ne ruostu.

 

Varsinainen tutkimustyö tehdään Niinisalossa Räjähdekeskuksen tiloissa. Sirpaleet eritellään painon ja koon mukaan eri luokkiin ja luokkien massat lasketaan yhteen. Laskentatyö vaatiikin huomattavasti enemmän aikaa kuin itse räjäytys.

– Sekunnin murto-osassa tapahtuvasta räjäytyksestä onkin viikoksi tekemistä sirpaleiden laskemisen parissa, Asukas avaa.

Asukas kertoo, että Niinisalossa tutkimustyö tehdään käsipelillä. Kokeessa kerätyt sirpaleet nostetaan yksitellen pinseteillä vaa’alle ja sirpaleen massa tallennetaan tiedostoon. Mittaustulosten perusteella koostetaan massojen mukaiset jakaumat. Tärkeä saatava tieto on myös kunkin painoluokan kokonaismassa.

– Esimerkiksi 32–64 gramman sirpaleiden painoluokassa voi olla 50 sirpaletta, ja niiden kokonaismassa on kaksi kiloa, Asukas antaa esimerkin.

 

Määräykset räjähteiden sirpalejakauman selvittämisestä tulevat puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen alaiselta Järjestelmäkeskukselta. Järjestelmäkeskus haluaa tällöin selvittää tietyn tai tiettyjen kranaattien sirpalejakauman, jotta he pystyvät laskemaan ja arvioimaan niiden tuhovaikutuksia. Räjähdekeskus toteuttaa kokeet ja dokumentoi tulokset. Kokeiden tulokset analysoi Järjestelmäkeskus.

Sirpaleiden massan ja lukumäärän jakauman perusteella pystytään laskemaan esimerkiksi, kuinka kranaatti vaikuttaa tiettyyn kohteeseen, esimerkiksi panssaroituun joukkoon.

Asukkaan mukaan testaustarpeet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin.

– Räjäytysaltaalla voidaan testata mahdollisesti hankittavia kranaatteja tai räjähteitä, joihin suunnitellaan tehtäväksi jotain modifikaatioita tuotekehityksen kautta. Kolmas vaihtoehto on testata käytössä olevia kranaatteja.

Mahdollisesti hankittavia tai kehitettäviä kranaatteja tutkitaan räjäytysaltaalla pienellä volyymilla. Saatuja tuloksia hyödynnetään mahdollisia isomman mittakaavan hankintoja suunniteltaessa.

Riippuen kokeiden laajuudesta testauksen suorittaa Asukkaan mukaan kuudesta kahdeksaan henkilöä. He ovat kaikki Räjähdekeskuksen palkattua henkilökuntaa.

– Kokeeseen tarvittava henkilöstö, kokeen johtaja, varohenkilöstö ja suorittajat tulevat meidän organisaatiosta. Venekuljetukset ja muut mahdolliset tukitoiminnot hankitaan muualta.

Räjäytysaltaalla suoritetaan räjäytyskokeita puolustusvoimien tarpeisiin. Asukkaan mukaan siellä olisi teoriassa mahdollista tutkia myös esimerkiksi siviilimaailman yritysten räjähteitä. Hän pitää sitä kuitenkin varsin epätodennäköisenä. Tällaisia tarpeita yritykset eivät toistaiseksi ole esittäneet.