Swingin tahdissa

Tahtipuikko heiluu jouhevasti. Aika ajoin tulee taukoja, joissa ohjeet tulevat englanniksi. Kapellimestarin univormukin eroaa suomalaisten vastaavista. Ilmavoimien soittokunta on saanut vieraan.

Jyväskylässä satoi sankasti lunta, kun saavuimme vierailulle Tikkakosken varuskuntaan. Vastaanotto oli lämmin ja tunnelma rento. Harjoitussali oli täynnä helposti lähestyttäviä, iloisia ihmisiä soittimineen. Seuraavan päivän konsertti ei näyttänyt pahemmin jännittävän.

Ilmavoimien soittokunta sai arvovaltaisen vieraan, kun Yhdysvaltain ilmavoimien edustus-big bandin, Airmen of Noten johtaja Kevin Burns saapui kapellimestariksi harjoittamaan soittokuntaa Glenn Millerin kunniaksi järjestettävää konserttia varten. Burnsin johtama USAF Airmen of Note perustettiin vuonna 1950 Glenn Millerin yhtyeen toiminnan jatkajaksi ja perinteiden vaalijaksi.

Burnsin sotilasarvo on englanniksi Chief Master Sergeant. Se vastaa suurin piirtein sotilasmestaria Suomen arvojärjestelmässä, mutta voitaisiin tulkita meillä korkeammaksi.

Idea soittokuntien välisestä yhteistyöstä lähti liikkeelle ilmavoimien pianistin Tuomas Turusen ollessa opintovierailulla New Yorkissa. Hän otti yhteyttä Burnsiin tutustuakseen Airmen of Noteen lähemmin. Syntyi kansainvälinen side soittokuntien välille, ja niistä tuli toistensa läheiset ystävät.

– Kun täällä Suomessa sitten alettiin suunnitella ilmavoimien 100-vuotisjuhlatarjontaa ja nimenomaan Glenn Milleriä osana sitä, he tulivat ajatelleeksi meitä. Tunnemme Millerin musiikin hyvin, sillä olemme soittaneet sitä aina 1950-luvulta asti, ja näin yhteistyömme sai alun, Burns valaisee.

Konsertin solisteina toimivat Jyväskylästä kotoisin olevat Ikosen siskot Aili, Tuuli ja Heini. Sisaruskatraaseen kuuluvat lisäksi isoveli Osmo ja kuopus Aimo, ja kaikki viisi toimivat musiikin parissa. Musikaalisuus on tullut perintönä – sävelmät tarttuivat äidin jokapäiväisestä laulelusta ja isäkin toimi aikoinaan muusikkona.

Siskosten positiivisuus ja aurinkoisuus on tarttuvaa. Jutustelu on pirskahtelevaa, ja siskokset kirjaimellisesti täydentävät toistensa lauseita. Sotilassoittokunnan kanssa esiintyminen on Ikosille jo ennestään tuttua.

– Ilmavoimien kanssa ollaan tehty enemmänkin keikkoja, siskoksista Tuuli aloittaa.

– Viime kesänä tehtiin Suomi 100 -juhlakonserttikiertue, Heini säestää.

Soittokunnan kanssa toimiminen ei siskosten mielestä liiemmin eroa viihdeorkesterin kanssa esiintymisestä, mutta yksi ero kuitenkin löytyy:

– Täällä on aina täydet univormut päällä, Aili naurahtaa.

Yhteistyö Burnsin kanssa lähti sujumaan jo alusta alkaen hyvin.

– Tuntui, että heti klikkasi ja yhteinen sävel löytyi. Hän on myös hyvin ystävällinen ja kannustava, siskokset tuumaavat yhdessä.

Ikosen siskokset Aili (vas.), Tuuli ja Heini kehuvat Burnsiä ystävälliseksi ja kannustavaksi. - Yhteinen sävel löytyi nopeasti, he kertovat.

Burns kertoo viikon sujuneen suunnitelmien mukaan ja kehuu ilmavoimien Big Bandiä vuolaasti.

– He ovat kaikki fantastisia muusikkoja ja heidän kanssaan on helppo työskennellä. Vain kolmessa päivässä opiskelimme 22 uutta kappaletta. Bändi todella on huippuluokkaa, Burns kehuu.

Tämän myös kuulee. Huolellinen harjoittelu välittyy soitannasta, eikä virheitä juuri tipu. Millerin swing-genren musiikissa on sen verran tempoa, että välillä pyyhitään hikeä. Burnsin johtaminen on varmaotteista ja ohjeistukset hienotunteisia.

Burns päätyi sotilasuralle ystävänsä kautta, joka oli jo Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa. Ystävä vinkkasi trumpetinsoittajan paikan olevan auki.

– Ajattelin, että miksipä ei, ja päätin osallistua koe-esiintymiseen. Olin muutenkin ehtinyt jo aiemmin tutustua sotilasmusiikkiin. Näin Airmen of Noten ensimmäisen kerran jo lukioaikoina. Sittemmin onkin vierähtänyt jo 24 vuotta ilmavoimissa, ja osa siitä johtajana, Burns kertoo.

Hän itse ei juuri sävellä musiikkia.

– Veljeni on todella lahjakas säveltäjä, mutta itse olen enemmän esiintyjä. Pääinstrumenttini on trumpetti, mutta soitin myös pianoa lapsena.

Vierailunsa aikana Burns on ehtinyt tutustua myös suomalaiseen kulttuuriin – soittokuntalaisten opastamana tietenkin.

– Kokeilin maastohiihtoa ja saunomista – se oli mahtavaa! Hyppäsin jopa lumeen kierimään, Burns hehkuttaa.

– Sain myös maistaa mämmiä, ja söin poroa kolme kertaa, hän kertoo nauraen. Traumoja ei jäänyt – Burns kertoo nauttineensa kokemuksista.

Amerikkalaisille tyypillisesti Burns jakaa väsymättä kohteliaita kehujaan oleskelustaan Suomessa.

– Se, että olen saanut viettää viikon Suomen ilmavoimien Big Bandin kanssa sekä työskennellä ihastuttavien [Ikosen] siskojen kanssa on ollut upeaa. Ihmiset ovat olleet hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisiä minua kohtaan, Burns kiittelee.

 

Historian havinaa ja musiikin voimaa

Alton Glenn Miller (1904 – 1944) oli yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja, säveltäjä ja pasunisti. Glenn Miller Orchestra kuului swing-aikakauden suosituimpiin big band -kokoonpanoihin. Toisen maailmansodan aikana maestro palveli U.S. Army Air Force Bandissä majurina vuosina 1942 - 1944. Hänen suurimpana saavutuksenaan voidaan pitää perinteisen soittokuntasoundin modernisointia big band -tyylin mukaiseksi. Ilmavoimien Big Band on erikoistunut esittämään viihteellistä big band -musiikkia jo perustamisestaan lähtien, osittain juuri Glenn Millerin aikaansaannosten johdosta. Burnsin edustama USAF Airmen of Note perustettiin vuonna juuri 1950 Millerin perinteiden jatkajaksi.

Glenn Miller (1904-1944) oli swing-aikakauden kuuluisimpia nimiä. Hän oli menehtyessään musiikkimajuri.

Torstain harjoituksissa Glenn Millerin musiikki vei suoraan 1940-luvun tunnelmaan swingin tahdissa. Genren tenho on lumoava: jalka alkaa väkisin vipattaa musiikin tahtiin. Aika ajoin myös kapellimestari Burns itse soitti trumpettisoolon, ja kuultiinpa myös musiikkilajille tyypillisiä riemukkaita välihuudahduksia, kuten vaikkapa kappaleessa Pennsylvania 6-5000.

 

Kapellimestarin tyylinäyte.

Lähes loppuunmyydyssä konsertissa Burns intoutui syvällisiin mietintöihin.

– Kerroin yleisölle, että nopein tapa tuoda kaksi kulttuuria yhteen on saattaa heidän musiikkinsa yhteen. Tällöin ihmiset alkavat kommunikoida keskenään välittömästi usealla eri tasolla. Ja tämä todellakin tapahtui viikon aikana, jonka sain viettää ilmavoimien Big Bandin kanssa, hän tunnelmoi.

Vielä kerran hän kiittelee Suomea ja suomalaisia.

– Uskon, että tämä johtaa lisääntyvään yhteistyöhön välillämme. Tämä kulttuurivaihto on ollut juuri sitä, mitä uskon musiikin voimassa piilevän. Olen hyvin kiitollinen tästä kokemuksesta ja uusista suomalaisista ystävistäni, hän viestittää Atlantin takaa.

Mitäpä tuohon lisäämään.