Ylipainosta johtuvien keskeytysten määrä kasvussa: "Emme voi ehkäistä nuorten miesten huonokuntoisuutta ennen varusmiespalvelusta"

'Liikkumattomuudella on negatiivinen vaikutus palveluksen aloittavien nuorten miesten terveyteen. Useiden tutkimusten mukaan kaikki ikäluokat liikkuvat liian vähän säilyttääkseen terveyden ja fyysisen kunnon.

Maanpuolustuskorkeakoululla sotilaan fyysisen toimintakyvyn erityisalueen parissa työskentelevän dosentti Matti Santtilan tuorein tutkimus osoittaa, että alokkaiden paino on noussut huomattavasti 90-luvun alusta, joskin trendi on tasaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Santtila on toteuttanut tutkijaryhmänsä kanssa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten muutoksia fyysisessä kunnossa ja kehon koostumuksissa vuosina 1975–2015. Tutkimuksen otanta oli 627 142 tervettä nuorta miestä, joiden keski-ikä oli 19 vuotta.

Suurimpana huomiona tutkimuksessa nähdään palveluksen aloittavien miesten kestävyyskunnon heikkeneminen. Huonokuntoisten alokkaiden määrä on tasaisesti lisääntynyt 1990-luvulta alkaen, nyt jo joka neljäs alokas on fyysisesti huonossa kunnossa palveluksen alussa suoritettavien ensimmäisten kuntotestien, kuten juoksu- ja lihaskuntotestien perusteella.

– Vuodesta 1975 asti toimeenpantujen juoksutestien tulosten suurin pudotus tapahtui 90- ja 2000-lukujen vaihteessa. Tilanne on edelleen juoksutestin osalta huolestuttava, vaikka keskiarvo ei olekaan laskenut enää yhtä jyrkästi. Kuitenkin huonokuntoisten määrä lisääntyy koko ajan kohtuullisen rajusti. Tämä on mielestäni huolestuttavaa sekä varusmiespalveluksen suorittamisen että kansanterveyden näkökulmasta, Santtila mainitsee.

Tilanne on haastava puolustusvoimille. Tutkimuksessa pohdittiin, pitäisikö alokkaiden kuntoilla enemmän ennen palvelukseen saapumista.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista on puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Harri Koski. Kosken mukaan puolustusvoimilla on käsillään haastava osa-alue. Koski kertoo puolustusvoimien yrittävän vaikuttaa varusmiesten liikuntamääriin yhteiskunnassa, kuten koulumaailmassa sekä kutsunnoissa ennen palvelusta. Kutsuntojen ja palveluksen välinen aika on kuitenkin lyhyt ja siten puolustusvoimien on vaikea ennaltaehkäistä saapumista varusmiespalvelukseen huonokuntoisena.

– Puolustusvoimat ottaa vastaan sen, mitä nuorten miesten elämässä on tapahtunut siihen asti. On hyvin valitettavaa, että yhä suurempi osa saapuu huonokuntoisina palvelukseen. Emme voi ehkäistä nuorten miesten huonokuntoisuutta ennen varusmiespalvelusta, Koski toteaa.

Tutkimuksen pääkirjoittajan Matti Santtilan mukaan tulee kuitenkin ottaa huomioon, että tutkimus kuvaa enemmin yleisesti nuorten miesten kuin varusmiesten kuntotilaa. Saadakseen pätevät tutkimustulokset varusmiesten kuntotilasta, tulee Santtilan mukaan sitä tarkastella vasta varusmiespalveluksen päätteeksi.

Intti antaa hyvän tilaisuuden kuntoilla. Santtila havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan yhdessä tutkijoiden kanssa, että huonokuntoisten hapenottokyky kehittyi eniten peruskoulutuskauden aikana. Huomiona nähtiin myös hyvä- ja huonokuntoisten kunnon eroavaisuuden vähenevän palveluksen aikana. Viimeiset kymmenen vuotta lihaskuntoindeksin kohdalla ei keskiarvotasolla ole tapahtunut suurta heikkenemistä. Tutkimuksessa on lihaskuntoindeksiin laskettu yhteen kaikkien kuntotestien osasuoritukset.

– Indeksimuutokset ovat yleensä pienempiä kuin absoluuttisten lukujen muutokset, koska se summaa kaikki yhteen. Lihaskunnon taso on tasaantunut, mutta huonon lihaskunnon omaavien määrä lisääntyy lähes samassa suhteessa, kuin kestävyyskunnossa heikkenevien määrä. Tämä kehitys on erittäin huolestuttavaa. Tiedämme, että palveluksen keskeyttämisen merkittäviä riskitekijöitä ovat muun muassa huono kestävyys- ja lihaskunto, ylipaino, tupakointi tai aiempi vamma, Santtila toteaa.

Loppuyhteenvetona Santtilan tutkimuksessa osoitettiin, että palveluksessa aloittavien nuorten miesten keskimääräinen kehonpaino on noussut, ja fyysinen kunto on laskenut viimeisen noin 30 vuoden aikana. Tutkimus osoittaa, että nuorten miesten keskipaino on noussut seitsemän kiloa vuosien 1993 ja 2015 välillä. Erikoista on se, että merkittävää painonnousua ei enää havaittu vuosien 2005-2015 aikana, osoittaen negatiivisen trendin tasaantumisen. Suomalaisten lihavuutta tutkineessa Finriski 2012 -tutkimuksessa todettiin Suomen olevan yksi ensimmäisistä maista, joka havaitsi trendinä aikuisten kehonpainon nousun pysähtyneen.