Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: puolustusvoimat

Nykyisenlaisen, miehille pakollisen ja naisille vapaaehtoisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on vahvaa.

Yleisen asevelvollisuuden kannatus Suomessa ennätyskorkealla

Aaro Aalto

81 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyisenlaista asevelvollisuusjärjestelmää. Neljä viidestä ajattelee, että Suomen puolustuspolitiikkaa on hoidettu hyvin. Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut hieman.

– Uusimmassa tutkimuksessa kahdeksan kymmenestä kannattaa yleistä asevelvollisuutta, sanoo Sofia Vikman, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja.

Vielä vuonna 2011 nykyisenkaltaisen asevelvollisuuden kannattajia oli kolme viidestä, 67 prosenttia. Myönteisimmin järjestelmään suhtautuvat keskustapuolueen kannattajat, joista 97 prosenttia on nykyisen järjestelmän kannalla. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat taas ovat halukkaimpia muuttamaan järjestelmää: heistä 67 prosenttia kannatti nykyjärjestelmää.

Kannatus on nyt korkeimmillaan neljääntoista vuoteen.

Tiedot selviävät MTS:n tänään julkaisemasta vuosittaisesta mielipidetutkimuksesta.

Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on pysynyt samana viime vuodesta: 79 prosenttia piti sitä hyvin hoidettuna. Perussuomalaistaustaisesta puolustusministeristä huolimatta perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat olivat puolustuspolitiikkaan tyytymättömimpiä: heistä 76 prosenttia piti puolustuspolitiikkaa onnistuneena. Kokoomuksen kannattajilla vastaava luku oli korkein, 90.

22 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä Naton jäseneksi. Viime vuonna vastaava luku oli 25. Kriittisimmin jäsenyyshakemukseen suhtautuvat 25–34-vuotiaat, joista 13 prosenttia kannatti jäsenyyttä.

Kysely mittaa myös suomalaisten pelkoja ja uhkakuvia. Kolme eniten mainittua olivat tänä vuonna maailman pakolaistilanne, kansainvälinen terrorismi ja ilmastonmuutos.

Vikman mainitsi julkistamistilaisuudessa keskiviikkona 29. marraskuuta, että esimerkiksi Nato-jäsenyyden kannatus on hieman noussut niinä vuosina, kun aseelliset konfliktit on koettu vakavimpina uhkina. Niinä vuosina, kun esimerkiksi ilmastonmuutosta ja terrorismia on pelätty enemmän, Nato-jäsenyyttä on kannatettu hieman vähemmän.

Yleisen asevelvollisuuden kovasta kannatuksesta huolimatta maanpuolustustahto ei ollut aivan yhtä vahvaa.

Kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" vastasi myöntävästi 72 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn haastateltiin 1001 henkilöä, joista 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.