Kuva: Niko Häggman

Jean-Pierre Lacroix on huolissaan YK:n rauhanturvaajien turvallisuudesta.

YK:n rauhanturvapomo: “Olemme kiitollisia Suomelle”

Antti Pennala

Kriisien ratkaisuissa tulee panostaa poliittisiin ratkaisuihin ja nopeampaan reagoimiseen.

YK:n rauhanturvaajaoperaatioiden alipääsihteeri, ranskalainen diplomaatti Jean-Pierre Lacroix kertoi YK:n olevan kiitollinen Suomelle työstä, jonka se on tehnyt rauhanturvaamisen eteen.

Lacroix oli Fincentin vieraana Suomessa. Seminaari järjestettiin puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa, jossa Lacroix luennoi YK:n rauhanturvaoperaatioista.

–Suomi on YK:n yksi pitkäaikaisimmista yhteistyötahoista rauhanturvaoperaatioissa, korosti Lacroix.

YK:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on siviilien turvaaminen eri kohteissa. YK:n rauhanturvaoperaatioita oli 16 vuonna 2016, ja rauhanturvaajia on näissä kohteissa on yli 100 000.

– Osa maista on saavuttanut tasapainon osaltaan rauhanturvaamisen ansiosta kuten Kambodza ja Angola, kertoi Lacroix

Rauhanturvaajat pelastavat joka päivä ihmishenkiä ympäri maailman suojaamalla siviilikohteita. Etelä-Sudanissa puolustetaan leiriä, jossa on 3000–4000 siviiliä.

Lacroixin mukaan Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on edelleen suuri riski joutua uudestaan kaaokseen, vaikka rauhanturvaoperaatiot ovat onnistuneet kyseisissä maissa.

Lacroix korosti YK:n rauhanturvaoperaatioiden päähaasteita.

–Tilanteen pitäisi olla, niin että tuemme rauhanprosessia kohti kestävää ratkaisua ja YK:n rauhanturvaoperaatioiden pitäisi olla näiden rauhanprosessien tukemia. Valitettavasti todellisuus on, että moni näistä maista, jonne olemme menneet, eivät ole saaneet tilannetta parempaan suuntaan. Rauhanprosessit joko liikkuvat hitaasti eteenpäin tai kuten Etelä-Sudanissa, se ei liiku minnekään, sanoi Lacroix.

Lacroix kuvasi turvallisuusympäristön olevan rauhanturvaamiselle vaikea ja vaarallinen, vaikka tehdään rauhanturvaamista. Rauhanturvaajat joutuvat hyökkäysten kohteeksi, koska kuuluvat YK:hon ja tähän pitää puuttua, jotta olot olisivat turvalliset.

– YK:lla on paineita avustaa monessa eri paikassa ja maassa, mutta ei ole resursseja tähän, kritisoi Lacroix.

Hän painotti vahvasti, että pysyvän muutoksen täytyy lähteä poliittisesta tahdosta, ei rauhanturvaamisen tuomasta järjestyksestä. Rauhanturvaoperaatiot voivat olla erittäin kätevä tapa auttaa palauttamaan rauha ja järjestys, mutta kestävän ratkaisu tulee olla poliittinen. Siksi onkin tärkeää saada kaikki resurssit viemään rauhanprosessin poliittisia ratkaisuja eteenpäin.

Lacroix’n mukaan tulevaisuudessa rauhanturvaamiseen tulee olla laajempi valikoima vaihtoehtoja selvittää kriisit joko diplomatialla tai sotilaallisesti turvaamalla.

– Rauhanturvaamisen pitää olla nopeasti reagoivaa, mobilisoitua ja joustavaa. Pitää panostaa enemmän nopean toiminnan joukkoihin ja parempaan tilannetietoisuuteen, kertoi Lacroix.